Miksi Vihreä ilo ei jatka luonnonkosmetiikan diy-pajoja?

Kerroin Vihreän ilon työpajojen lopettamisesta muutama viikko sitten. Se herätti paljon keskustelua somessa. Sain paljon ihanaa palautetta, jossa toivottiin, että Vihreä ilo voisi jatkaa vielä, ja että työpajat ovat olleet kivoja. Kiitos aivan valtavan paljon tuesta! <3

Kuten sanottu, en jatka Vihreän ilon diy-kosmetiikkapajojen tarjoamista enää ainakaan samassa muodossa kuin tähän asti olen tehnyt. Kerron tässä postauksessa perusteita tälle päätökselle, koska asia kiinnostaa monia samalla alalla toimivia tai alalle aikovia.

Mitä sanoo EU:n kosmetiikka-asetus ja kansallinen kosmetiikkalaki?

Ihan ensiksi haluan sanoa, että diy-kosmetiikkapajojen järjestämistä ei ole kielletty. Niitä on edelleen ihan luvallista pitää.

Myyntiin valmistettavan kosmetiikan ja kosmeettisten valmisteiden pitää olla EU:n kosmetiikka-asetuksen ja kansallisen kosmetiikkalain vaatimusten mukaisia (alla linkki Tukesin sivulle, jossa lisätietoa tästä).

Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo Suomessa sekä kosmetiikan valmistajia että valmisteita. Se edellyttää, että jokaisen myytävän tuotteen reseptin on käytävä läpi turvallisuustarkastus, jonka tekee siihen oikeudet saanut yritys. Tämä koskee myös diy-pajoissa valmistettavien tuotteiden reseptejä.

Kuulin tästä asiasta puolisen vuotta sitten kollegalta ja muutama viikko sitten soitin vihdoin itse Tukesiin, jossa vahvistettiin asian olevan juuri näin.

Kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että jokaisella myytävällä kosmetiikkatuotteella on vastuuhenkilö, joka huolehtii valmistettavien tuotteiden turvallisuudesta. Näin on, olipa kyseessä myyntiin valmistettava tuote tai diy-pajassa valmistettava tuote.

Nyt seuraava koskee yleensä myyntiin valmistettavaa kosmetiikkaa, enkä tiedä kuinka tarkkaan tämä koskee diy-pajoja. EU:n asetuksen mukaan vastuuhenkilö huolehtii muun muassa:

  • ennen tuotteen myynnin aloittamista, että tuotteesta on tehty ilmoitus komission CPNP -tietokantaan (Cosmetic Product Notification Portal). 
  • että myytäväksi aiotulle tuotteelle on tehty ulkopuolinen laboratioriossa toteutettu turvallisuusarvio, joka sisältää vähintäänkin tuotteen ainesosien- ja niiden yhteensopivuuden tarkastamisen kosmetiikkakäyttöön ja tuotteen säilyvyyden pakkauksessaan (”stressitesti”). Lisäksi saatetaan vaatia altistustesti, jossa selvitetään ettei pakkauksesta irtoa pidemmälläkään aikavälillä mitään ylimääräistä itse tuotteeseen.
  • GMP:n (Good Manufacturing Practice) eli hyvän valmistustavan noudattamisesta, mikä taas nojaa ISO 22716:2007 -standardiin (löytyy netistä maksullisena). Tämä käsittää monenlaisia vaatimuksia kuten sen, että kosmetiikan valmistukselle on oltava oma erillinen asuinkäytöstä ulkopuolinen hygieeninen tila, oikeanlaiset säilytyspaikat kaikille ainesosille ja valmiille tuotteille, erilliset mitta- ja sekoitus- yms. välineet ainesosille (aineksilla ei saa olla riskiä sekoittua keskenään), aineiden alkuperän selvitettävyyttä sekä ainesosien sopivuutta kosmetiikkakäyttöön ja tuotteen valmistajan ammattitaitoa.
  • että valmiissa tuotteessa on asianmukaiset tiedot, kuten inci ja muut pakkausmerkinnät

En tuossa puhelussa Tukesin henkilölle ymmärtänyt kysyä, ovatko määräykset myyntiin valmistettavalle kosmetiikalle ja diy-pajoissa valmistettavalle kosmetiikalle täysin samat. Tämä täytyy vielä selvittää!

Jos näin on, diy-pajoja tarjoavalle pienyrittäjille tämä tuntuu täysin kohtuuttomalta.

Omia pohdintoja säädöksistä

Luonnonkosmetiikan markkinat kasvavat edelleen, mutta kilpailu euroista kiristyy. Luonnonkosmetiikka-ala on murroksessa. Diy-pajojen osalta pelisäännöt eivät ehkä ole ihan selkeät ja loppuun asti mietityt kaikilta osin.

Kuitenkin mitä enemmän alaa opiskelen ja tarjoan pajoja asiakkaille, sen selvemmäksi minulle käy, että jonkunlaista sääntelyä myös kosmetiikan diy-pajoihin tarvitaan. Ei ole asiakkaan eikä yrittäjänkään etu, jos kosmetiikkatuotteiden valmistusta voi ohjata kuka tahansa ja millä osaamisella tahansa.

Yrteillä ja eteerisillä öljyillä pystyy saamaan pahaakin vahinkoa aikaan iholla, jos ei yhtään tiedä mitä tekee. Itseäni on mietityttänyt myös tuotteiden säilyminen. Ihmiset voivat säilyttää tuotteita hyvin monenlaisissa olosuhteissa todella pitkiäkin aikoja. Jos tuote on valmistettu ei-turvallisuustestatulla reseptillä, realistinen riski pilaantuneen tuotteen käyttöön on olemassa, joka taas voi aiheuttaa huonossa tapauksessa pahojakin oireita asiakkaalle.

Jos kosmetiikkaa valmistaa itse, tietää, että kaikki kokeilut eivät mene ihan putkeen, vaikka ainesosat olisivat melko tavallisiakin. Epäonnistumisen saattaa huomata vasta muutaman viikon, ehkä kuukauden päästä tuotteen valmistamisesta.

Olen sitä mieltä, että jos halutaan toimia ammattimaisesti, niin ymmärretään, että pajojen korkea taso on pajojen järjestäjän ja asiakkaan etu.

Mutta tuhannen taalan kysymys on: mitkä olisivat järkevät ja kohtuulliset kriteerit diy-pajojen toiminnalle ja niissä valmistettaville tuotteille, jotta pajojen toiminta voisi jatkua?

Mitkä olisivat kohtuulliset kriteerit diy-pajojen tuotteille?

Tämä asia koskee monia ammatikseen diy-pajoja tarjoavia yrittäjiä. Se koskee myös muun muassa kansalais- ja työväenopistoissa tarjottavia luonnokosmetiikan valmistuskursseja sekä alan kirjallisuutta ja blogeja. Miten näille käy?

Miksi Vihreä ilo ei enää tarjoa työpajoja?

Vihreän ilon pajojen ydinidea on ollut se, että niissä on tarjolla paljon erilaisia ainesosia, joihin voi tutustua ja joita voi kokeilla. Näin aineita ei tarvitse itse ostaa kotiin ainakaan heti.

Toiseksi pajoissa on ollut paljon erilaisia reseptejä, joista osallistujat voivat valita itselleen sopivimmat ja myös muokata niitä omien tarpeidensa mukaan. En voi nähdä, että minun diy-pajat toimisivat muutamalla perusreseptillä.

Toinen juttu on oman paikan puute. Olen vuokrannut tilat jokaiseen avoimeen työpajaan erikseen. Suurin osa tuloista on tullut polttari- ja tykypajoista, jotka olen vienyt asiakkaiden luokse työpaikoille, koteihin ja jopa kesämökeille. Paikat eivät todellakaan ole aina vastanneet kosmetiikan valmistukseen edellytettyä tilaa.

Tämä työ on ollut minulle intohimosta huolimatta sivutoimi ja harrastus. Olen tehnyt todella paljon työtä viime vuosina ja nyt on oman terveyden vuoksi pakko hengähtää välillä. En ole tehnyt vielä mitään päätöstä mitä aion tehdä seuraavaksi.

Alustavasti ajattelen, että koska kilpailu ja säädökset alalla tiukkenevat, niin homma täytyisi tehdä entistä paremmin ja ammattitaitoisemmin, jos jatkan jossain muodossa. Silloin ehkä yhteistyö useampien pienten toimijoiden välillä voisi olla järkevää. Yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi reseptien tarkastuttamisessa jne. Ihmisiä tuntuu kiinnostavan todella paljon diy-tuotteiden valmistus, kunhan se tarjotaan heille helposti, hauskasti ja turvallisesti. Eli tälle bisnesidealle on kyllä tilausta.

Lopuksi: tämä postaus on minun näkemykseni/kokemukseni asiasta ja olen toistaiseksi saanut Tukesilta varmistuksen ainoastaan vaatimuksesta turvallisuustarkastuttaa diy-pajojen reseptit. Kaikki muu mitä tässä kirjoituksessa on, koskee myyntiin valmistettavaa kosmetiikkaa. En tiedä, miten näitä pykäliä sovelletaan diy-pajoihin. Jos asia mietityttää sinua, ota yhteys Tukesiin ja kysy heidän näkemystään. Minä ainakin aion tehdä vielä niin!

Lue lisää:

TUKES: Kosmetiikan turvallisuus.

Heräsikö ajatuksia? Heitä kommenttia Vihreän ilon Facebookiin tai Instagramiin!

Please Login to Comment.