Kasviöljyjen säilyvyys ja lämmönkestävyys

Kasviöljyjen, -voiden ja vahojen lämpöherkkyys sekä säilyvyys (shelf life) ovat olennaisia asioita huomioida kosmetiikan valmistuksessa. Tässä jutussa keskitytään jodilukuun, joka on käyttökelpoinen, suuntaa antava arvo tarkasteltaessa sekä öljyjen lämpöherkkyyttä että säilyvyyttä.

Mistä tietää, mitkä öljyt kestävät lämmitystä?

Kasviöljyjen lämpöherkkyyteen vaikuttavat monet seikat, kuten tyydyttämättömien ja tyydyttyneiden rasvahappojen osuudet sekä saippuoitumattomien ainesosien (erityisesti tokoferolien ja karotenoidien) osuudet öljyissä, öljyjen valmistusmenetelmät ja alkuperät.

Voidaan kuitenkin lyhyesti sanoa, että mitä enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja öljy sisältää, sitä herkempi se on reagoimaan lämpöön. Lämpö muuttaa öljyn kemiallista rakennetta, jolloin sen ihonhoidolliset ominaisuudet muuttuvat huonompaan suuntaan.

Lämpö muuttaa öljyn rakennetta ja sen ihonhoidollisia vaikutuksia.

Silmämääräisesti kasviöljyn tai -voin rasvahappokoostumuksen näkee siitä, onko rasva huoneenlämmössä kiinteä vai juokseva. Kasvivoissa ja vahoissa on vähän tyydyttämättömiä rasvahappoja, kun taas juoksevissa öljyissä on enemmän tyydyttämättömiä rasvahappoja.

Näin ollen esimerkiksi sheavoi, mehiläisvaha, kaakaovoi ja kookosöljy kestävät lämmitystä hyvin. Sen sijaan esimerkiksi granaattiomenan siemenöljy, vadelmansiemenöljy, ruusunmarjaöljy ja safloriöljy eivät kestä lämmittämistä lainkaan. Monet öljyt ovat näiden välillä.

Shea- eli karitevoi kestää lämmittämistä.

Öljyjen sisältämien tyydyttämättömien rasvahappojen määrää kuvataan numeraalisesti jodiluvulla (iodine value). Jos jodiluku on yli sata, öljyä ei kannata lämmittää. Jos luku on 50 tai alle, sitä voi hyvin lämmittää ja arvolla 50-100 öljyä voi lämmittää varovasti, jos se on välttämätöntä.

Ylilämmitystä tulee aina välttää, joten pyri lämmittämään pienimmällä mahdollisella lämpötilalla ja niin nopeasti kuin mahdollista.

Jos jodiluku on yli sata, öljyä ei kannata lämmittää.

Emulsiovoiteissa ja salvoissa käytetään kasviöljyjä ja -voita, jotka lämmitetään joko emulgaattorin tai vahan kanssa, jotta ainesosat saadaan sekoittumaan. Emulsiossa ja salvassa kannattaakin valita pohjaöljyksi lämmitystä hyvin kestävä öljy. Lisävaikutuksia tuovat herkät kasviöljyt lisätään pieninä määrinä jäähdytysvaiheessa. Niiden käytössä kannattaa olla maltillinen, jotta tuotteen rakenne pysyy kasassa.

Emulsiossa perusöljyksi kannattaa valita lämmitystä hyvin kestävä öljy.

Suhteellisen pienen jodiluvun omaavat öljyt ja rasvat sopivat hyvin mm. saippuan valmistukseen sekä täyteläisiin ja hoitaviin kosmetiikkatuotteisiin. Suuren jodiluvun omaavat öljyt, eli kuivaöljyt, absorpoituvat ihoon nopeasti. Niitä käytetäänkin esimerkiksi seerumeissa, hiustenhoitotuotteissa, silmänympärystuotteissa ja rasvoittuvalle iholle suunnatuissa voiteissa.

Kasviöljyn säilyvyys

Jodiluvun perusteella voi arvioida myös öljyn säilyvyyttä.

Mitä pienempi jodiluku, sitä pidempään öljy, rasva tai vaha todennäköisesti säilyy hyvänä. Toisin sanoen se ei eltaannu hapen vaikutuksesta nopeasti.

Ja käänteisesti: mitä korkeampi jodiluku, sitä reaktiivisempi, pehmeämpi, helpommin hapettuva ja eltaantuva öljy, rasva tai vaha on.

Öljyjen säilyvyyteen vaikuttavat kuitenkin myös muut seikat kuin öljyn rasvahappokoostumus. Näitä ovat muun muassa uuttamismenetelmä, öljyyn lisätyt aineet (esimerkiksi säilyvyyttä parantava E-vitamiini) ja öljyn säilytysolosuhteet. Siksi jodilukua on pidettävä vain suuntaa antavana vinkkinä öljyn säilyvyydestä.

Pieni jodiluku viittaa siihen, että öljy säilyy pitkään hyvänä.

Neemöljystä valmistettu salva. Neemöljy kestää varovaista lämmitystä.

Mistä jodiluvun voi tarkistaa? Ammattimaisemmin kosmetiikkaa valmistavat saavat ostamiensa raaka-aineiden mukana teknisen tietolomakkeen, jossa kyseisen öljyn jodiarvo kerrotaan. Harrastaja löytää suuntaa antavia viitearvoja internetistä. Esimerkiksi Formula Botanican blogissa on listausta eräiden öljyjen jodiarvoista (linkki lähteissä).

Jodiluku ilmoitetaan usein vaihteluvälinä, esim 120-130, koska luku vaihtelee sato- ja vuosikohtaisesti samaltakin kasvupaikalta lähtöisin olevista kasveista tuotetusta öljystä.

Eräiden kasviöljyjen ja -voiden jodilukuja

Kasviöljyjä, -voita tai vahoja, joiden jodiluku on alle 50

  • Buritiöljy
  • Kookosrasva
  • Kookosöljy
  • Cupuacuvoi
  • Mangovoi
  • Muru muru -voi
  • Sheavoi

Kasviöljyjä, joiden jodiarvo on 50-100

  • Avocadoöljy
  • Babassuöljy
  • Baobaböljy
  • Kamelliansiemenöljy
  • Risiiniöljy
  • Macadamianpähkinäöljy
  • Moringaöljy
  • Neemöljy
  • Oliiviöljy
  • Tyrninmarjaöljy
  • Hasselpähkinäöljy
  • Jojobaöljy (vaha)
  • Tyrninmarjaöljy
  • Makea manteliöljy
  • Tamanuöljy

Kasviöljyjä, joiden jodiluku on yli 100

  • Rypsiöljy
  • Aprikoosinsiemenöljy
  • Parsakaalinsiemenöljy
  • Purasruohosiemenöljy
  • Camelinansiemenöljy (ruistankio, kitupellava)
  • Kurkkuöljy
  • Karpalonsiemenöljy
  • Iltahelokkiöljy
  • Pellavansiemenöljy
  • Viinirypäleensiemenöljy
  • Hampunsiemenöljy
  • Sinapinsiemenöljy
  • Granaattiomenan siemenöljy
  • Vadelmansiemenöljy
  • Ruusumarjaöljy
  • Safloriöljy
  • Tyrninsiemenöljy
  • Auringonkukkaöljy
  • Vehnänalkio
  • Saksanpähkinäöljy
  • Tomaatinsiemenöljy

Kannattaa olla tarkkana, onko kyseessä marjasta/hedelmästä tehty öljy vai marjan/hedelmän siemenöljy, koska näillä on usein eri jodiluvut. Esimerkiksi tyrnin hedelmälihasta tehdyn öljyn jodiluku on 60-70 ja tyrnin siemenöljyn jodiluku on 120-130.

Lähteet:

Formula Botanica -blogi, jodiluvusta

Britannica Encyclopedia, Iodine value

Science Direct, drying oils

Mitä ajatuksia juttu herätti? Tule keskustelemaan Faceen tai Instaan!

Vihreän ilon Facebook

Vihreän ilon Instagram

Please Login to Comment.