Maailman helpoin emulsio ihonhoitoon

Paljastan heti aluksi, että otsikko on tietyllä tavalla huijaus! Tämä maailman helpoin emulsio on oikeastaan vain tapa hoitaa ihoa, ja vieläpä ihan ihonhoidon perusjuttuja. Otsikko puoltaa paikkaansa kuitenkin siinä mielessä, että se saa ajattelemaan emulsion rakennetta ja toimintaa iholla.

Nyt keskitytään kosmetiikkatuotteiden kahteen peruspalikkaan: veteen ja rasvaan.

Mikä kosteuttaa ihoa?

Ihon kosteuttamiseksi kutsutaan arkikielessä niin öljyjen ja täyteläisten voiteiden kuin kasvoveden ja muiden nestemäisten tuotteiden lisäämistä iholle. Ehkäpä siitä syystä, että molempien lisääminen ihoon tuntuu pehmiyttävän ihoa.

Kostettaminen on tarkemmin ottaen ihon vesipitoisuuden lisäämistä, mitä ei rasvainen voide tai öljy saa aikaan.

Öljy/rasva ja vesi toimivat iholla eri tavoin. Ihotyyppi ja ihon kunto vaikuttavat siihen, kumpaa iho enemmän tarvitsee.

Kuivalta iholta puuttuu pääasiassa rasvaa, mutta myös kosteutta. Ihon oma talineritys on vähentynyt, jolloin se tarvitsee muita ihotyyppejä enemmän ulkopuolista rasvalisää. Kuiva iho on ihotyyppi, joka aiheutuu perinnöllisistä tekijöistä.

Pintakuiva iho on puolestaan ihon tilapäinen kunto. Tällöin iholta puuttuu kosteutta. Tämä tila voi olla millä tahansa ihotyypillä. Sen pystyy korjaamaan muuttamalla hoitotapaa, eli lisäämällä kosteutusta ja valitsemalla hellävaraisemmat puhdistusaineet.

Pintakuiva iho ei ole ihotyyppi, vaan ihon tilapäinen kunto, jonka voi hoitaa kosteuttamalla ihoa.

Rasvainen iho on ihotyyppi, jonka talineritys on voimakasta. Se ei tarvitse yhtä paljon kosteutusta ja rasvaa kuin kuiva ihotyyppi. Hoito painottuu talinerityksen tasapainottamiseen, epäpuhtauksien vähentämiseen ja ihon värin kirkastamiseen.

Ihon kuntoon ja toimintaan vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten ikä, vuodenaika, vuorokaudenaika, elämäntavat, ravinto ja naisilla myös kuukautiskierto. Siitä syystä samat hoitotuotteet eivät toimi aamuin illoin, ympäri vuoden ja vuodesta toiseen.

Ihon kuntoa kannattaakin silloin tällöin tarkastella. Kun tuntuu, että ihoa alkaa kiristää, se ehkä kutisee ja tuntuu karhealta tai toisaalta hoitotuotteet tuntuvat jäävän lillumaan ihon pinnalle, on aika vaihtaa tuotteita täyteläisempään tai keveämpään, ja ehkäpä lisätä kosteutusta.

Emulsion tekeminen helposti

Luonnonkosmetiikan peruspalikoita ovat kasviöljyt ja vesimäiset ainesosat, kuten yrttihaudukkeet ja kasvivedet eli hydrolaatit. Näitä kahta palikkaa säätämällä päästään jo pitkälle ihonhoidossa.

Oliiviöljyä emulsion öljyosana.

Tästä päästäänkin otsikon aiheeseen eli emulsioon. Emulsio on seos, joka koostuu vesi- ja öljyosista.

Kosmetiikan valmistuksessa puhutaan “vesi öljyssä” ja “öljy vedessä” -emulsioista sen mukaan, kumpaa ainesosaa tuotteessa on suurempi määrä.

Periaatteessa emulsion saat aikaan kun kaadat lasipurkkiin vettä ja ruokaöljyä, laitat kannen päälle ja ravistat purkkia voimakkaasti.

Tällainen emulsio pysyy kasassa hetken, mutta se alkaa pian jakautua kahdeksi kerrokseksi: vesi kerrostuu alle ja öljy päälle, koska vesi on huoneenlämmössä tiheämpää kuin öljy. Voiteessa ne saadaan sidottua pysyvästi yhteen tasaiseksi seokseksi emulgaattorilla.

Päivittäisessä ihonhoidossa on olemassa todella helppo tapa tehdä emulsio. Tarvitset siihen vesiosan ja öljyosan.

  • Vesiosa voi olla ihan hanavettä, mutta lisää hoitotehoja saat yrttihaudukkeista tai kukkaisvesistä eli hydrolaateista. Vielä lisää kosteutustehoja tulee esimerkiksi hyaluronihappolisästä. Vesiosa tuo nimenomaan kosteutta iholle.
  • Öljyosa voi olla yhtä ihotyypille hyvin valittua kasviöljyä tai öljycoctail eli sekoitus useasta öljystä. Kasviöljyissä on mm. iholle tärkeitä antioksidantteja ja rasvahappoja, jotka vaikuttavat ihon kuntoon. Öljy pehmentää ja suojaa ihoa.
Hydrolaatti eli kasvivesi toimii emulsion vesiosana ja myös kasvovetenä sellaisenaan.

Vesi- ja öljyosan voit kerrostaa päällekäin. Kerrostustekniikassa vesiosa suihkautetaan suihkepullosta tai valellaan käsin iholle. Tämän päälle levitetään öljy heti kun iho on vielä kostea.

Toinen vaihtoehto on sekoittaa öljy- ja vesiosa esim. kädenpohjassa tai kupissa ja levittää siitä iholle.

Tässä emulsiossa on vain kaksi ainesosaa. Ei tarvita emulgaattoria, säilöntäaineita tai muita emulsion tai voiteen ominaisuuksia sääteleviä aineita. Lisäksi voit säännöstellä veden ja öljyn suhdetta haluamallasi tavalla!

Miten kosteus saadaan pysymään iholla?

Sanotaan, että kosteusvoiteella tai öljyllä “lukitaan” vesiosa ihoon. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Suihkauttaessasi kasvovettä kasvoillesi vesi sitoutuu hetkeksi ihon pintaan. Jotta se ei haihtuisi saman tien pois, tarvitaan suoja tai “blokki”. Rasvainen, täyteläinen voide tai öljy toimii tällaisena suojana eli okklusiivina.

Ihoa hoitavien ainesosien imeytymistä voit tehostaa yksinkertaisin kotikonstein.

Hoitavien ainesosien imeytymistä voit parantaa monilla yksinkertaisilla kotikonsteilla:

  • muistamalla ihon hellävaraisen puhdistuksen ja kuorinnan
  • lämmittämällä ihoa lämpimällä kostealla pyyhkeellä tuotteiden levittämisen jälkeen
  • levittämällä hoitotuotteet kasvoille heti saunan ja kylvyn jälkeen
  • lempeällä höyrytyksellä
  • yksinkertaisesti hieromalla ihoa pyörivin ylöspäin suuntaavin hellävaraisin liikkein öljyn lisäämisen yhteydessä.

Hierominen ja lämpö avaavat huokosia ja lisäävät ihon verenkiertoa, jolloin aineet pääsevät paremmin imeytymään.

Emulgoiduilla voiteilla on toki sijansa ihohoidossa, koska niihin saa formuloitua monia ihoa hyödyttäviä ja tehoaineiden imeytymistä edistäviä ainesosia, joita tässä esitellyllä menetelmällä ei saa ujutettua kovinkaan näppärästi ihoon.

Tällainen yksinkertainen hoitotapa voi kuitenkin joskus olla ihan riittävä, ja myös mukavaa vaihtelua hoitorutiineihin.

Ovatko kasviöljyt vain kuivaihoisille?

Eivät. Kaikki ihotyypit hyötyvät laadukkaiden kasviöljyjen käytöstä.

Myös rasvoittuva iho tarvitsee kasviöljyjä, koska niissä on ihoa hoitavia rasvahappoja, jotka vahvistavat ihon omaa suojakalvoa, ehkäisevät tulehduksia ja tasapainottavat ihon luonnollista talineritystä.

Jokainen ihotyyppi hyötyy kasviöljyjen käytöstä.

Rasvoituvalle iholle valitaan niille soveltuvat öljyt, joita käytetään pienempiä määriä kuin normaalille tai kuivalle iholle. Rasvoittuvalle iholle voi kasvohoitona riittää muutama tippa öljyä päivittäin, kun taas kuivan ihotyypin kasvot saattavat helposti imaista ruokalusikallisen öljyä kertalevityksellä.

Kasviöljyjä erilaisiin ihonhoidon tarpeisiin

Erilaisia kasviöljyjä on suuri määrä, joten eri ihotyypeille ja erilaisiin tarpeisiin löytyy varmasti sopiva öljy. Kokeilemalla löydät omalle ihollesi sopivat öljyt. Alla on listausta kasviöljyistä eri ihotyypeille ja eräisiin typillisiin ihon tarpeisiin.

  • Herkkä ja atooppinen iho: hamppuöljy, riisileseöljy, tyrniöljy
  • Kuiva iho: kauraöljy, riisileseöljy, ruusunmarjaöljy, vehnänalkioöljy, seesamiöljy, purasruohoöljy, avokadoöljy, granaattiomenan siemenöljy, makadamianpähkinäöljy
  • Normaali sekaiho: viinirypäleensiemenöljy, aprikoosinkiviöljy, arganöljy, manteliöljy, skvalaaniöljy
  • Rasvoittuva iho: jojobaöljy (puhdistettu), kurkkuöljy, safloriöljy
  • Akne: jojobaöljy (puhdistettu), kurkkuöljy, safloriöljy, brokkoliöljy, moringaöljy, neemöljy
  • Anti-ageing: kameliaöljy, kauraöljy, kurkkuöljy, ruusunmarjaöljy, tamanuöljy, vadelmansiemenöljy, vehnänalkiöljy, granaattiomenan siemenöljy, makadamianpähkinäöljy
  • Couperosa: avokadoöljy, aprikoosinkiviöljy, kaktusviikunaöljy, vehnänalkioöljy, ruusunmarjaöljy
  • Kutiseva, hilseilevä, ärtynyt iho: karpalonsiemenöljy, kauraöljy, kehäkukkaöljy (uutettu öljy), vadelmansiemenöljy, vehnänalkioöljy, seesamiöljy

Lähteet:

Duodecimin Terveyskirjasto: Kuiva iho 11.8.2020.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00246

Katja kokko: Aidosti Kaunis (Cozy Bublishing 2015)

Opintomateriaali: Formula Botanica – Diploma in Organic Skincare Formulaton 2019.

Herättikö juttu ajatuksia tai kysymyksiä? Ihastuttiko tai vihastuttiko? Tule kommentoimaan Vihreän ilon Facebookiin tai Instagramiin (linkit alla). Jatketaan juttua siellä! 🙂

Yrttiöljyn uuttaminen

Kasviöljyihin saa hoitotehoa lisää uuttamalla niihin yrttejä.

Yrttiöljyuutokset sopivat monenlaiseen kosmeettiseen käyttöön, esimerkiksi kasvo- ja ihoöljyksi sellaisenaan, hierontaöljyksi tai pohjaöljyksi salvoihin ja ja erilaisiin voiteisiin.

Hoitotehoa öljyyn saadaan uuttamalla eli maseroimalla. Lue uuttamisesta menetelmänä lisää.

Maseroinnin voi tehdä hitaalla tai nopealla menetelmällä. Hitaasta menetelmästä olen kirjoittanut aiemmin. Nyt katsotaan, miten yrttejä uutetaan öljyyn nopealla menetelmällä.

Öljyuutoksen ainesosat

Öljyuutoksen valmistukseen tarvitset ainoastaan kaksi ainesosaa: öljyn ja yrtit. Säilyvyyttä parantamaan voit lisätä E-vitamiinia, se ei tosin ole välttämätöntä.

Uuttamiseen kannattaa käyttää hyvälaatuisia kylmäpuristettuja kasviöljyjä, joilla on pitkä säilyvyysaika, esimerkiksi auringonkukka-, seesami-, manteli-, oliiviöljyä tai fraktioitua kookosöljyä. Öljyn lopullinen käyttötarkoitus vaikuttaa tietysti myös öljyn valintaan. Esimerkiksi atooppiselle iholle kannattaa valita pohjaöljyksi hamppuöljy.

Yrtit ja kasviöljyt uuttamiseen valitaan sen mukaan, mihin ja miten uutettua öljyä on tarkoitus käyttää.

Myös yrtit valitaan sen mukaan mihin yrttiöljyä on lopulta tarkoitus käyttää. Joitakin esimerkkejä öljyuuttamiseen sopivista yrteistä:

  • minttuöljy sopii viilentävänä ainesosana jalkavoiteisiin, selluliittiöljyyn tai -voiteeseen, rasvoittuvan ja akneihon voiteisiin sekä shampoon ainesosaksi
  • siankärsämö-öljy soveltuu ihovaurioita hoitaviin salvoihin ja voiteisiin sekä rasvoittuvan ja akneihon tuotteisiin
  • rosmariiniöljy käy shampoon ainesosaksi ja miliumeja eli luufinnejä hoitamaan
  • puna-apilaöljy kasvo- ja vartalovoiteisiin sekä kovettumien hoitoon
  • laventeliöljy erilaisiin voiteisiin, kylpyöljyksi ja kylpytuotteisiin ja rasvoittuvan ihon voiteeseen.

Postauksen kuvissa on etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Savolan Maatilan kehäkukkia ja siitä uutettua öljyä.

Kehäkukkaöljy on monella tavalla loistava tuote; se rauhoittaa ihoa ja edistää ihokudoksen paranemista. Sillä voi hoitaa muun muassa lieviä auringonpolttamia ja naarmuja tai pieniä haavoja. Se on erinomainen yrttivalinta myös kasvovoiteisiin.

Kehäkukkaöljy on uutettujen yrttiöljyjen kuningatar!

Hellävaraisena kehäkukka soveltuu lastenkin iholle.

Näin uutat yrttiöljyn

Tarvitset hommaan:

  • vesihaudekattilan jos teet uuton liedellä TAI haudutusastian, esim. kannellisen uunivuoan, teräskattilan tai lasitetun saviruukun, jos uutat uunissa
  • kylmäpuristettua kasviöljyä 2 dl
  • yrttejä 1 dl tuoreena ja murskattuna tai 1/2 dl kuivattuna ja hienonnettuna
  • puhdas pullo öljyn säilytykseen

Valmistelu

  • Murskaa tai hienonna yrtit. Mitä hienompaa yrttiaines on, sitä paremmin yrttien vaikuttavat aineet uuttuvat öljyyn.
  • Kaada öljy haudutusastiaan ja sekoittele yrtit öljyyn lusikalla. Voit sekoitella yrttimassaa silloin tällöin uuttamisen aikana.

Uuttaminen

  • Vesihauteessa kiehauta kattilaosan vesi ja laita vesihauteen pesäosa öljyineen ja yrtteineen kuumaan veteen. Anna öljyn hautua hyvin pienellä lämmöllä 1-3 tuntia. Välillä lämpö voi olla kokonaan pois päältä. Älä käytä kantta.
  • Uunissa käytä kannellista haudutusastiaa ja matalaa lämpöä.

Sekä uunissa että vesihauteessa maseroitaessa öljyn lämpötilan tulee olla noin 50 astetta. Digitaalinen lämpömittari on tässä oiva apu.

Yrttiöljy ei saa kiehua missään vaiheessa. Matalalla lämpötilalla yrttien vaikuttavat aineet säilyvät paremmin. Voit uuttaa ohjeessa mainittua matalammalla lämpötilalla ja pidemmän aikaa, jos ehdit.

Siivilöinti ja pullotus

  • Purista puhtain käsin tai puhtailla kumihanskoilla yrtteihin imeytynyt öljy ja siivilöi valmiista uutoksesta yrtit pois. Siivilöinnissä kannattaa käyttää harsokangasta tai kahvin suodatinpussia, jotta saat myös pienet hituset siilattua pois öljystä.
  • Pullota öljy puhtaaseen pulloon ja lisää etiketti, jossa on maininta pohjaöljystä, yrteistä ja parasta ennen päivä sekä yrttiuutoksen valmistuspäivä.
  • Voit lisätä maseroituun öljyyn E-vitamiinia (20 tippaa / 1 dl) ja halutessasi eteeristä öljyä. E-vitamiini parantaa öljyn säilyvyytä.

Maseroidun öljyn voi lopuksi sakkauttaa. Tällöin öljyn annetaan olla muutaman tunnin tai jopa pari päivää suodatusastiassa, jolloin sakka laskeutuu astian pohjalle.

Tämän jälkeen voit kaataa varovasti tai pipetoida kirkkaan öljyn säilytyspulloon ja käyttää sakkaisen öljyn esimerkiksi tehohoitavaksi naamioksi kasvoille, käsille tai jaloille.

Kuivattuja vai tuoreita yrttejä?

Voit käyttää sekä kuivattuja että tuoreita yrttejä uuttamiseen.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että tuoreissa yrteissä on vettä, mikä saattaa aiheuttaa valmiin öljyn pilaantumisen helpommin kuin kuivia yrttejä käytettäessä.

Kuivatuista yrteistä maseroitu öljy säilyy noin vuoden, kun tuoreista yrteistä valmistettu öljy vain puoli vuotta edellyttäen, että pohjaöljyllä on käyttöaikaa (parasta ennen päiväys) vähintään siihen saakka.

Yrttiöljyjä voi maseroida kesällä ja talvella, kuivatuista ja tuoreista yrteistä.

Yrttiöljy säilyy hyvänä parhaiten viileässä tai huoneenlämmössä ja auringonvalolta suojattuna. Jääkaappisäilytystä ei tarvita, mutta kuumuus ja suuret lämpötilan vaihtelut eivät tee öljylle hyvää. Sulje korkki kunnolla heti käytön jälkeen, jotta öljy ei pääse hapettumaan.

Lähteet:

Kaisa Vermasheinä: Lempeää kauneutta luonnosta

Outi Lempa: Kotikosmetiikan raaka-aineet ja valmistus

Virpi Raipala-Cormier: Luonnonkaunis – yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena.

Ihon ja kehon hoitoa turpeella

Postaus toteutettu yhteistyössä Luonnokas-yrityksen kanssa.

Turve on monikäyttöinen ja hieno luonnollinen ainesosa erilaisiin kauneuden ja hyvinvoinnin hoitoihin. Sen hyödyistä tiedetään kuitenkin melko vähän. Tässä postauksessa uppoudutaan hoitoturpeeseen – sen käyttöön ja hyötyihin kehon ja ihon hoidossa.

Millaista ainetta turve on?

Hoitoturve soveltuu monipuolisesti erilaisiin kauneuden ja hyvinvoinnin hoitoihin. Sitä on mahdollista hyödyntää hius- ja kasvonaamioissa. Se on erinomainen hoitotuote vartalohoidoissa sekä paikallisesti tietyille hoitoa kaipaaville alueille että koko vartalolle.

Turve on muodostunut ajan myötä maatuneesta suokasvillisuudesta, pääasiassa rahkasammaleesta ja sarakasveista. Hoitoturpeeseen ei lisätä mitään, eikä siitä poisteta mitään, joten se on täysin luonnollinen tuote. Turve tutkitaan tarkasti ennenkuin se otetaan hoitokäyttöön.

Hoitoturve on 100% luonnollinen tuote.

Turve on siitä ihana aine, että se puhdistaa ihoa ja hiuspohjaa kuivattamatta sitä voimakkaasti. Myös savea käytetään syväpuhdistamaan ihoa, mutta voimakkaasti rasvaa ja kosteutta ihosta vetävään saveen verrattuna turve on hienovaraisempi puhdistaja.

Itse pidän turpeesta erityisesti kasvohoidoissa. Kotona kokeilemani turvehoito puhdisti ja pehmitti kuivan tyypin ihoa hellävaraisesti. Kasvojen iho oli pehmoinen, puhdistunut ja heleä hoidon jälkeen.

Turpeen käyttöä kotioloissa hillitsee varmastikin ajatus sen sotkevuudesta. Lauteet suojaavalla pyyhkeellä kylpytila pysyy kuitenkin siistinä. Kostea turve on helppo huuhtaista vedellä pois eri pinnoilta. Jos sitä jättää kuivumaan esimerkiksi lauteiden puupinnoille, irti hinkkaaminen on työläämpää.

Haastateltavana saunaterapeutti Anu

Sain haastattelun alan ammattilaiselta Anu Rosenbergiltä. Hänen Oulussa toimiva yrityksensä Luonnokas tarjoaa elämyksellisiä saunahoitoja sekä saunahoitoihin suunnattua luonnonkosmetiikkaa.

Saunahoitoja tarjoavan Luonnokas-yrityksen Anu.

Virpi: Millaisiin hoitoihin sinusta turve parhaiten sopii?

Anu: Saunassa tehty turvehoito on tietysti ihan ehdoton ykkönen. Saman efektin pystyy tarjoamaan myös turvehauteessa, jolloin asiakas kääritään
turpeeseen ja lämpöä eristävään kapaloon, jossa hän on noin 30-45 minuuttia. Turvehan vaatii toimiakseen lämmön, eli paikallisissakin
hoidoissa lämpöpakkaus on ehdoton.

Turve vaatii toimiakseen lämmön.

Toki poikkeuksena esimerkiksi akuutti nivelreuma, jolloin suositellaan kylmää turvehoitoa. Tällöin jääkaappikylmää turvetta laitetaan käsiin. Kädet peitetään muovilla (esim. elmukelmu tai muovihanska) ja puuvillakankaalla, jonka päälle laitetaan esim. villasukka.

Akuutit tulehdustilat ovat vasta-aihe lämpimille turvehoidoille. Olen hoitanut esimerkiksi vatsa-alueen tulehdusta kylmällä turpeella. Tarvittaessa ohjeistan myös asiakkaita kotihoitoon.

Turvesauna nousee ykköseksi varmaan senkin vuoksi, että olen saunottaja
ja saunaterapeutti, jolloin saunalähtöiset hoidot ovat mulle luontaisia
ja erityisen rakkaita. Turvehoitoja voidaan tehdä myös ilman saunaa,
mutta silloin turve pidetään lämpimänä lämpöpakkauksilla.

Aivan uusi tuttavuus on viime kesältä turvepalju. Siinä paljuveteen
lisätään hoitoturvetta, ja paljussa ollaan saunassa lämmittelyn jälkeen
noin 20 minuuttia tai omaa kehoa kuunnellen. Tämä varsin voimallinen
hoito oli aika ihana uusi tuttavuus. Se on tulossa Luonnokkaalle ensi kesällä, jos vain maailmantilanne antaa periksi!

Turvepalju on uutuus turvehoitojen alalla.

Turve toimii Anun mukaan seuraaviin vaivoihin:

  • vaihdevuosioireet
  • lihasjumit
  • turvotus
  • iho-ongelmat
  • uniongelmat
  • aineenvaihduntaongelmat jne.

Turve on todella monipuolinen hoitoaine. Siitä on apua mm. reuman oireisiin. Turve sitoo reumatekijöitä, eli vie kipua pois.

Virpi: Onko jotain ihotyyppiä, jolle turve sopii paremmin kuin toiselle?

Anu: Sehän turpeessa onkin hassua, että se sopii niin kuivalle kuin
rasvaiselle iholle. Se auttaa myös akneen tai psoriasikseen.

Virpi: Onko sinulla antaa vinkiksi jotain hoitoa, jota itse tykkäät tehdä
itsellesi turpeen avulla?


Anu: Kyllä kesä, rantasauna ja turve on ihan paras yhdistelmä. Eli turvesauna ja mieluiten niin, että pääsee saunasta uimaan. Se on loistava
ohjelmanumero esimerkiksi kaveriporukalle, viihdyttävää ja hoitavaa.

Turvesaunassa.

Tee itse turvesauna kotona.

Turvesaunan voi toteuttaa itsekin seuraavilla ohjeilla:

  • Ensin kannattaa suojata kunnolla saunan lauteet ja muut puuosat, koska turve sotkee ihan kohtuullisesti.
  • Saunaan lämmittelemään (noin 60-asteinen) niin, että aineenvaihdunta käynnistyy.
  • Tämän jälkeen huuhdellaan iho ja levitetään turve koko keholle. Kaveri voi vähän katsoa perään, että koko keho tulee todella peitettyä. Turvetta tulee olla sellainen kerros, ettei iho kuulla läpi. Kuivempi iho imee turvetta enemmän kuin normaali ja rasvainen.
  • Saunassa ollaan turpeen kanssa mielellään noin 30 minuuttia, mutta itse en kauheasti aikoja anna, koska me kaikki ollaan yksilöitä. Kyllä oma keho ja jaksaminen kertoo, kun on aika tulla saunasta pois. Pitää aina muistaa nauttia nesteitä runsaasti, koska turvehoito pistää kuonat voimakkaasti liikkeelle. Jos ei muista juoda, voi tulla huono olo ja pää kipeäksi.
  • Saunan jälkeen huuhdellaan turve pois vedellä. Itse en suosittele enää käytettäväksi saippuoita, pelkkä vesi riittää. Turvetta monesti jää ihon kuiviin kohtiin. Se kyllä lähtee pois seuraavilla pesukerroilla.
  • Iho taputellaan kuivaksi ja saunan jälkeen on hyvä levähtää hetki sekä nauttia vettä ja yrttiteetä.

Turpeen vaikutus ylettyy useamman päivän päähän saunomisesta, joten ruokailun suositellaan olevan kevyttä ja kehon puhdistusta tukevaa sekä tietenkin edelleen runsasta veden juontia.

Turpeen hoitava vaikutus kehossa säilyy monta päivää.

Myös suolaa voi laittaa kielelle, jos olo tuntuu turvesaunan jälkeen heikolta. Suolaa voi nauttia myös ennen saunaa.

Aikaisempien koulutuksien myötä olin oppinut, että turve kannattaa lämmittää ennen iholle levittämistä, mutta naistentautien erikoislääkäri Leena Larvalta opin levitettämään turpeen kylmänä iholle turvesaunaan mentäessä. Eli ensin keho lämmitetään saunassa ja sen jälkeen kylmä turve levitetään koko keholle, jonka jälkeen palataan saunaan.

Tämä on mielenkiintoinen kokemus ja perustuu kylmä-lämmin -hoitoon, joka käynnistää imunestekiertoa tehokkaasti. Tykkään tästä kovasti!

Virpi: Turvehoitoja ei suositella henkilöille, joilla on sydän- ja verisuonitauteja, eikä myöskään raskaana oleville kokovartalohoitoja. Mikä tähän on syynä?

Anu: Varsinkin koko kehon turvehoidot tehostavat kuona-aineiden poistumista kehosta, aineenvaihduntaa, verenkiertoa ja myös sykkeet nousevat voimakkaan hoidon seurauksesta. Keho ikään kuin ylikuumenee, ja siksi sitä ei suositella sydän- ja verisuonitautia sairastavalle.

Myös raskaana olevan kannattaa välttää erityisesti koko kehon turvehoitoja, koska aineenvaihdunnan tehostuminen saattaa olla riski ennenaikaisille supistuksille. Omalla riskillä raskaana olevalle voi tehdä esimerkiksi hartiaseudun turvehoidon. Se ei ole niin voimakas kuin koko kehon hoito.

Tässäkin mielestäni oleellista on se, onko keho tottunut
puhdistaviin hoitoihin, ja toisaalta se onko raskaudessa muita
riskitekijöitä. Eli tapauskohtaisesti paikallinen hoito voidaan
toteuttaa myös raskaana olevalle.

Virpi: Mistä olet saanut oppisi turvehoitoihin?

Anu: Turvehoitoihin olen saanut oppia Saunaterapeutin koulutuksessa, missä turvehoidot käytiin läpi hyvin kattavasti. Sen lisäksi olen käynyt
LehtoPeatin turvehoitajakoulutuksen. Vierailu naistentautien
erikoislääkärin Leena Larvan luona antoi myös lisätietoa ja uusia
ajatuksia turvehoitoihin. Leena on tutkinut turpeen käyttöä erityisesti
vaihdevuosioireiden hoitamisessa ja saanut sen suhteen varsin
kannustavia tuloksia.

Virpi: Kiitos Anu kiinnostavasta haastattelusta!

Jos kiinnostuit turvehoidoista ja turpeen kokeilemisesta ihonhoidossa, katsasta Luonnokkaan verkkokauppa, jossa on ostettavissa Lehto Peatin turvetuotteita ja Luonnokkaan turve-suola saippua sekä shampoopalat.

Oulussa asuville ja siellä vieraileville tiedoksi, että Anu käynnistelee saunahoitoja yksilöille ja yksityisille pienille ryhmille Voimala 1889 saunatiloissa sekä asiakkaiden omissa tiloissa.


Arkistojen kätköistä: Nokkosmehua ja villiyrttileipäsiä

Jos haluat juhlistaa juhannusta tai yllättää ystävät jollain erikoisemmalla juomalla, niin mikset kokeilisi nokkosmehua! Se maistuu raikkaalle ja on yllättävän helppoa valmistaa.

Tämä ohje on Katariina Vuoren kirjasta Nokkonen – herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista. Resepti on mukailtu versio Louhisaaren juomasta, joka tehdään mustaherukan lehdistä.

Nokkosmehun ohjetta voit itse tuunata korvaamalla osan nokkosesta mustaherukan lehdillä, mintulla tai sitruunamelissalla.

Raikas kesäjuoma syntyy tarjoilemalla nokkosmehua kivennäisveteen sekoitettuna ja lisäämällä lasiin viipale sitruunaa.

Nokkosmehu

  • 5 l terveitä, puhtaita nokkosia (astia täynnä niin, että nokkosia on painettu kevyesti astiaan, voi olla myös varsia mukana)
  • 4 l kiehuvaa vettä
  • 2 dl sokeria
  • 1 sitruunan mehu
  1. Kaada nokkosten päälle kiehuva vesi niin, että nokkoset peittyvät.
  2. Kaada sokeri nesteeseen ja sekoittele kunnes sokeri on liuennut.
  3. Kaada sitruunanmehu joukkoon.
  4. Laita astia yöksi peitettynä viileään paikkaan.
  5. Siivilöi nokkoset pois juomasta ja pullota mehu.
  6. Säilytä juomaa viileässä.

villiYrttileipäset

  • 2 dl vettä
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 rkl öljyä
  • 1,5 dl valitsemaasi yrttiä tai yrttejä pilkottuna
  1. Sekoita kaikki ainekset lämpimään veteen.
  2. Annostele pellille taikinaa samankokoisina osina ja taputtele osat leipäsiksi jauhoja apuna käyttäen. Voit pistellä leipäsiin lopuksi haarukalla reikiä koristeeksi.
  3. Paista leipiä 225 asteessa uunin keskitasolla n. 10 minuuttia tai kunnes ovat saaneet hiukan ruskeaa väriä.

Yrttileipäsiin sopivia villiyrttejä ovat – no nokkonen tietysti – mutta sen lisäksi esimerkiksi voikukka, poimulehti ja vuohenputki. Myös piharatamo ja apila (lehti tai kukka) ovat mukavia ja suhteellisen miedon makuisina yrttejä leivontaan.

Jos et ole käyttänyt villiyrttejä ennen paljonkaan, ja mietit mahdatko pitää niiden mausta, kokeile lisätä taikinaan ensimmäisellä kerralla pienempi määrä.

Sekä nokkosmehu että leipäset testattiin ja hyväksi todettiin Vihreän ilon ensimmäisellä villiyrttikurssilla Koroisten kahvilassa 14.6.

Valmistimme kurssilla myös siikaa voissa paistetun vuohenputken kanssa ja nokkos-kookoskeittoa. Lisäksi kokeilimme erilaisia kesäisiä salaatteja villiyrteistä ja kasviksista. Vielä löytyi maitohorsman versojakin, joita paistoimme voissa. Ne alkoivat kyllä olla vähän puisia jo tähän aikaan kesästä. Lämmin kiitos vielä kurssilaisille mukanaolosta. <3

 

Kuvat ja teksti Virpi Hirvensalo

 

 

Kasvintunnistukseen maksuton sovellus: Google Lens

Kasvintunnistukseen on olemassa kirjojen lisäksi myös verkkotyökaluja ja puhelinsovelluksia.

Luontoportista olen postannut aiemmin. Yksinkertaiset ohjeet LuontoPortin tunnistustyökalujen käyttöön löydät täältä.

Vinkkinä: LuontoPortissa näkyy olevan huhtikuun loppuun villiyrttikurssit edullisesti 5 e/kk.

Googlen Lens -sovelluksen käyttö

Kasvien tunnistukseen kätevä maksuton puhelinsovellus on Google Lens. Näin se toimii.

Google Lens-sovelluksen voit ladata Android-käyttöjärjestelmää käyttäviin puhelimiin. Sinulla täytyy olla siis Samsungin, Huawein tai Nokian puhelin. Myös iPhonessa Google Lens toimii, mutta rajoitetummin.

Google Lensin logo

Tarkasta puhelimen sovelluksista, onko puhelimessasi valmiina Google Lens.

Jos sinulla ei ole Google Lensiä, voit mahdollisesti ladata sen puhelimeesi Play Kaupasta. (Vanhempiin puhelinmalleihin tämä ei onnistu.)

  1. Näpäytä Google Lens auki. Ensimmäisellä kerralla sinun täytyy antaa sovellukselle lupa ottaa kuvia ja nauhoittaa videoita. Jos haluat jatkaa, Salli nämä.
  2. Nyt puhelimen kameranäkymä on auki (alla kuva 1.). Kohdista kamera tunnistettavaan kasviin. Pyri saamaan koko kasvi, kukinto tai lehden muoto selkeästi kuvaan.
  3. Näpäytä suurennuslasia (kuva 1). Sovellus tarjoaa nyt sinulle aiheeseen liittyviä tuloksia. Näistä voit valita tunnistettavaa kasvia lähimmin muistuttavan tuloksen (kuva 2).
  4. Kuvaan ilmestyy useampia ympyröitä, joita täppäämällä saat kohdistettua tunnistusta eri kohtiin kuvassa. Näin saatat saada erilaisia hakutuloksia.

Voit myös antaa sovellukselle palautetta, oliko tuloksista sinulle hyötyä vai ei. Näin sovellus oppii koko ajan paremmaksi tunnistajaksi.

Google Lens suunnataan kasvia kohti ikään kuin siitä otettaisiin kuva. Painetaan suurennuslasista ja Lens hakee tietoja kohteesta.

Jos olet ensimmäistä kertaa poimimassa sientä tai kasvia syötäväksi, ei tähän sovellukseen – kuten mihinkään muuhunkaan – kannata luottaa sokeasti. Aina on hyvä varmistaa myös muista lähteistä, että tunnistus on tehty varmasti oikein.

Tekoälyyn perustuvaa kuvantunnistusta

Google Lens ei ole pelkästään kasvintunnistuksen työkalu, vaan sillä voi tunnistaa muitakin kohteita; esineitä ja eläimiä.

Sovelluksen toiminta perustuu tekoälyyn ja koneoppimiseen. Kun suuntaat Lensin tunnistettavaan kohteeseen, se analysoi kuvassa olevia tietoja ja toimii ikään kuin hakukoneena etsimällä tietoja kyseisestä asiasta. Esimerkkejä:

  • Olet lomamatkalla ja haluat lisää tietoa nähtävyydestä, mutta et tiedä sen nimeä.
  • Haluat tietää puistossa näkemäsi koiran rodun.
  • Näet hienon tuolin ja mietit mistä voisit hankkia sellaisen.
  • Tai olet alkukeväästä laittanut multaan siemeniä, mutta unohdit laittaa ruukun kylkeen kasvin nimen. Myöhemmin ihmettelet, mitäs täältä oikein nouseekaan?

Miten tällainen sovellus voi olla ilmainen? Ei se olekaan. Käyttäjä maksaa palvelun käytöstä antamalla Googlelle luvan kerätä tietoa omasta toiminnastaan. Google käyttää keräämäänsä tietoa muun muassa myymällä palveluita mainostajille, jotka voivat kohdentaa mainontaa tarkemmin.

Itse käytän Googlen palveluita, vaikka tiedostan, että Google kerää toiminnastani jatkuvasti paljon tietoa markkinointitarkoituksiin. Toisaalta käytän myös Googlen markkinointipalveluita esimerkiksi mainostaessani polttaripajoja Google Adsilla.

Jos haluat lukea miten voit tarkastella Googlen keräämiä tietoja itsestäsi tai rajoittaa tiedonkeruun määrää, katsasta tämä Helsingin Sanomien artikkeli.

Lähteet

Helsingin Sanomat. Google kerää netin käyttäjistä tietoja enemmän kuin kukaan muu – Miten yhtiön palveluja voi välttää? Artikkeli julkaistu 13.5.2019.

https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006103872.html

Ilta-Sanomat. Android-puhelimesi kamera saattaa osata hämmästyttävän tempun – kokeile itse. Artikkeli julkaistu 26.5.2019.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000006117614.html