Kevään ensimmäiset villiyrtit

Viime vuoden huhtikuussa 9. päivä olin kirjoittanut Yrtteilyjä-blogiin kevään edistymisestä. Siihen aikaan maasta ponnisteli Turun seudulla jo voikukka, siankärsämö, vuohenputki ja nokkonen; kevään ensimmäiset hyödynnettävät villiyrtit.

Saa nähdä ehditäänkö tänä keväänä samaan kasvuaikatauluun.

Nokkonen (Urtica dioica)

Superyrtti nokkosta löytää kasvamasta sieltä sun täältä: pihoilta, puutarhoista, rakennusten seinustoilta, laitumilta, joutomailta, hakkuaukeilta ja puronvarsi- sekä rantalehdoista.

Nokkosreseptejä löytyy googlaamalla jo mukavasti netistä.

Nokkosesta on kirjoitettu oma keittokirjakin: Katariina Vuoren Nokkonen – herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista. Suosittelen lämpimästi! Siitä löytyy toimivia reseptejä niin arkiruoanlaittoon, välipaloiksi kuin herkkuhetkiin.

Yleisesti ottaen mitä tahansa pinaattiruokaohjetta voi hyvin soveltaa vaihtamalla pinaatin nokkoseen.

Huom! Nokkonen saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta kärsivien ei pidä sitä käyttää. Sokeritauti- ja verenpainelääkitys saattaa sekoittua nokkosen liikakäytön seurauksena. Nokkonen saattaa myös lisätä keskushermostoa rauhoittavien lääkeiden vaikutusta.

Siankärsämö (Achillea millefolium)

Luonnonyrttiopas

Kevään koittaessa on kiinnostavaa katsastaa, millaisia villiyrttien keruuoppaita on tarjolla.

Markkinoilta löytyy moniakin teoksia. Itse olen käyttänyt pääasiassa Opetushallituksen julkaisemaa Luonnonyrttiopasta.

Se on itse asiassa oppikirja. Siihen on tiivistetty olennaisin tieto suomalaisten luonnonyrttien tunnistamisesta, keräämisestä ja käytöstä niin kotona kuin kaupallisessa käytössä.

 

Kirja on fyysiseltä rakenteeltaan jämäkkä. Sen kannet ovat muovitettu ja siinä on kierresidonta.

Luonnonyrttiopas pysyy kasassa myös repussa metsäretkillä.

Kenelle Luonnonyrttiopas soveltuu?

Opas on suunnattu villiyrttikurssien osanottajille, oppimateriaaliksi luonnonvara- ja elintarvikealan oppilaitoksiin, neuvontajärjestöille, yrttejä jatkojalostaviin yrityksiin sekä alalla toimien opettajien ja neuvojien lähdemateriaaliksi.

Opas on mainio apu kenelle tahansa villiyrttien keräämisestä ja käytöstä kiinnostuneelle.

Mitä luonnonyrttiopas sisältää?

Oppaassa on kolme osaa:

  1. Yrttien käyttö, koostumus (ravintosisältö, rohdoskasvit ja luettelo niiden sisältämistä lääkintään käytettävistä aineista) sekä myrkylliset kasvit.
  2. Yrttien kerääminen, käsittely, tuotteistaminen, pakkaaminen, markkinointi ja myynti.
  3. Luonnoyrttien tunnistaminen. Tässä osassa esitellään tärkeimmät Suomessa hyödynnetyt luonnoyrtit, joita on teoksessa 30 lajia.

Osioista löytyy lisäksi paljon vinkkejä, mistä voi hakea lisätietoa.

 

Jokaisen lajin osalta on seuraavaa tietoa:

  • lajien tuntomerkit
  • levinneisyys ja kasvupaikat
  • käytettävät kasvinosat
  • keräystapa ja -aika
  • peruskäsittely
  • laatusuositus myyntiä varten, pakkaussuositus sekä tietoa kaupallisesta elintarvikekäytöstä
  • tietoa kotitalouskäytöstä
  • mahdolliset näköislajit
  • muita huomautuksia keruuseen ja käyttöön liittyen.

Yrtin tai sen osan käyttötapa ja säilöntämenetelmä on esitetty kätevänä taulukkona takakannessa.

Kirja ei ole kovin iso, joten se pysyy hyvin käsissä.

Villiyrttioppaan plussat pähkinänkuoressa

  • tiiviistä tietoa tärkeimmistä suomalaisista luonnonyrteistä
  • selkeä ulkoasu
  • asia helposti omaksuttavassa muodossa
  • näppärän kokoinen kirja, joka kestää mukana maastossakin
  • kätevä käsikirja, jossa uusinta tutkittua tietoa villiyrttien hyötykäytöstä

Ketkä kirjan ovat kirjoittaneet ja mistä sen voi hankkia?

Kirjan on toimittanut Arktiset aromit  ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio. Kirjoittajina ovat kasvatustieteen tohtori Marja Tuominen, professori Yrjö Mäkinen ja museomestari Jukka Vauras.

Kaikki kirjoittajat ovat keruutuotetarkastajia ja toimineet luonnontuotealalla monipuolisesti erilaisissa tehtävissä.

Kirjan voi tilata esimerkiksi Arktiset Aromit ry:n verkkokaupasta. Hinta siellä on 17,50 e.

Auringonhattu ja appelsiinitimjami

Tähän aikaan vuodesta tulevan kesän viljelyt ovat vielä paljolti unelmina, suunnitelmina ja erinäisinä siemenlähetyksinä puutarhureiden työpöydillä.

Minusta on aina hauskaa kuulla, mitä viherpeukalot aikovat kasvattaa tulevana kautena. Ajattelin esitellä neljä yrttiä, jotka itse pistän multaan tänä kesänä. Olisi tosi kiva kuulla myös sinun suunnitelmiasi!

Rohtopunahattu (auringonhattu)

Echinacea pallida

Echinacean eli punahattujen sukuun kuuluvien lajien nimityksissä menee pää sekaisin! Auringonhattu-nimeä käytetään ainakin seuraavista Echinacea-suvun lajeista:

  • Echinacea pallida on rohtopunahattu, jota kutsutaan auringonhatuksi.
  • Echinacea purpurea -lajista, suomeksi kaunopunahatusta, käytetään myös nimeä auringonhattu.

Auringonhattu-uute on monelle tuttu flunssarohto.

Auringonhattua voi käyttää myös ennaltaehkäisevästi immuunijärjestelmää stimuloimaan. Sisäisesti sitä otetaan joko tinktuuran tai teen muodossa.

Ulkoisesti auringonhattu sopii haavojen ja tulehdusten hoitoon, ihottumiin, hyönteisten puremiin ja palovammoihin joko tinktuurana tai hauteena. Sillä voi hoitaa myös hiivasyndroomaa ja candida-sientä Virpi Raipala-Cormierin mukaan.

Hyötykasviyhdistyksestä ostamani rohtopunahatun siemenet lähtevät tänä kesänä minulla ensi kertaa kasvatuskokeiluun.

Ja se kasvatus ei sitten ole hätäisen puuhaa. Rohtopunahattu kasvattaa ensimmäisenä kesänä lehtiruusukkeen, joka kuolee talvella. Toisena vuonna se kukkii elokuun alusta. Silloin pääsee sadonkorjuuseen varsien, lehiten ja kukkien osalta. Arvokkaat juuret korjataan vasta kolmantena ja neljäntenä vuonna.

Huomio! Asterikasveille allerginen saattaa saada näistä lajeista oireita. Auringonhattua ei suositella käytettäväksi, jos sairastat tuberkuloosia, valkosolutautia, kollageenisairautta tai keskushermoston pesäkekovettumasairautta eli MS-tautia tai diabetestä.

 

Vihannesportulakka

Portulaca oleracea subsp. sativa

Vihannesportulakka on jäänyt minulla vakioviljelyyn. Se on helppo kasvattaa ja sen mehevän rouskuvat ja kirpeän maukkaat lehdet tuovat kivaa vaihtelua salaattiin.

Vihannesportulakkaa on viljelty meillä Pohjoismaissa 1600-luvulta lähtien. 1800-luvulla se oli kovastikin suosittu keittiökasvi. Sittemmin se jäi unohduksiin, kunnes nyt lisää jälleen suosiotaan.

Eikä syyttä! Alunperin innostuin vihannesportulakasta lukiessani että sen lehdissä on omega-3:a. Siinä on myös C- ja E-vitamiinia.

Vihannesportulakkaa kannattaa kasvattaa jossain keittiön lähellä. Silloin sitä tulee helposti haettua ruoanlaittoon ja leivän päälle.

Vihannesportulakkaa kannattaa tosiaan käyttää, koska lehtien nyppiminen innostaa sitä yhä tuuheampaan kasvuun.

Vihannesportulakkaa käytetään salaattien lisäksi tuoreena keitoissa ja liemiruoissa, joihin se lisätään ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa. Sitä kannattaa sekoittaa tuorejuuston, maustevoin tai dippikastikkeen sekaan.

Appelsiinitimjami

Thymus x citriodorus

Tänä kesänä minun timjamini tuoksuu appelsiinille. Appelsiinitimjamia kannattaa ruoanalaitossa kokeilla vihannesten, kanan ja kalan maustamiseen. Tai ajatteles, millaisen aromin saat siitä hedelmäsalaattiin!

Teenä timjamit yleisesti irrottavat limaa, joten timjamiteetä tai -tinktuuraa voit kokeilla avuksi yskään. Timjamiteellä tai -tinktuuralla voit myös kurlata kurkun suutulehduksissa ja kurkkukivussa. Keitettä voit höyryhengittää.

Timjamista otetaan kuivumaan latvaversoja kun kasvi kukkii. Niitä voi kuivata joko kimppuina tai kuivurissa.

Huomio! Timjamia ei kannata käyttää raskauden aikana, koska se voi aiheuttaa supistuksia. Timjami on hyvä yrtti kohtuullisesti käytettynä, mutta liiallisissa määrin se voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten pahoinvointia tai huimausta. Liiallisesti käytettynä se voi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan ja heikentää sydämen toimintaa tai hengitystä.

Kamomillasaunio

Matricaria recutita

Kamomillasaunio on yksi klassisista rohdoskasveista. Se muistuttaa villinä kasvavaa peltosauniota, mutta on kooltaan ja ulkonäöltään vaatimattomampi ja hennompi. Kamomillasauniosta, tai tuttavallisemmin kamomillasta, käytetään ainoastaan mykeröt, jotka kuivuvat varjoisassa ilmavassa paikassa ilman kuivuriakin.

Kamomilla rauhoittaa sekä mieltä että ihoa. Sitä voi käyttää lempeänä rohtona päänsärkyyn, mielen rauhoittamiseen sekä vatsa- ja suolistovaivoihin. Se sopii myös ilmavaivoihin ja kuukautiskramppeihin. Käytä kamomillaa sisäisesti joko teenä tai alkoholiuutteena. Muista kuitenkin käyttää kamomillaa kuuriluontoisesti, koska sillä on lääkkeellisiä vaikutuksia.

Itse olen käyttänyt kamomillaa silmätulehduksien hoitoon sekä koiralla että itselläni.

Ulkoisesti kamomilla desinfioi ja rauhoittaa ihoa. Kamomillalla on tulehduksia parantava, antibakteerinen vaikutus, joka edistää haavojen paranemista.

Kosmeettisissa tuotteissa ja yrttihoidoissa se sopii hoitamaan herkkää, ärsyyntynyttää, kuumottavaa ja yliherkkää ihoa. Ihoärtymiä ja punoituksia hoitaviin salvoihin, voiteisiin ja herkän ihon kasvovedeksi kamomilla sopii hyvin. Vaaleahiuksiset voivat huuhdella hiuksensa kamomillalla.

Huomio! Jos olet allerginen asterikasveille, vältä kamomillaa.

Miltäs sinun ensi kesäsi näyttää? Kerro blogin kommenttiboksissa, Vihreän ilon Facebookissa tai Instgramissa mitä yrttiä tai muuta hyötykasvia aiot kokeilla eka kertaa tai mikä on pitkäaikainen suosikkisi!

 

 

Lähteet

Kuvat:

PXhere ja Virpi Hirvensalo

Tekstit:

  • Kassu – kasvien suomenkieliset nimet. http://finto.fi/kassu/fi/. 4.3.2018
  • Yrttitarha: auringonhattu. http://www.yrttitarha.fi/kanta/auringonhattu/. 4.3.2018.
  • Yle Akuutti. Kamomilla – lempeää hoitoa moneen vaivaan. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/20/kamomilla-lempeaa-hoitoa-moneen-vaivaan. 4.3.2018.
  • Luonnonkaunis – yrtit ja luontaishoidot naisen terveyden ja kauneuden tukena. Virpi Raipala-Cormier.
  • Luontoäidin kotiapteekki – kasvilääkintä ja luontaishoidot. Virpi Raipala-Cormier.
  • Elinvoimaa mausteista. Sinikka Piippo.

 

Kevään luonnonkosmetiikkapajat

Keväällä 2018 Vihreällä ilolla on tarjolla työpajoja ja yksi kurssi.

Kaikissa pajoissa hyödynnetään suomalaisia luonnonyrttejä ja laadukkaita luonnonkosmetiikan raaka-aineita kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa.

Tässä tämän kevään ohjelma!

Luonnonkosmetiikkaa ystävän kanssa

Keskiviikkona 8.2. klo 17.30.-20.00. Pajassa voit valmistaa:

  • arganöljyseerumia kasvoille
  • hoitavia huulibalsameja
  • eri ihotyypeille sopivia kasvo- tai vartalovoiteita
  • hierontaöljyjä
  • ihoa elvyttäviä/puhdistavia kasvonaamioita

Luonnonkosmetiikkaa äidille – paja sekä lapsille että aikuisille

Tiistaina 8.5 klo 17.30.-20.00. Tässä pajassa ideana on, että voit ottaa omat tai vaikka kummilapset mukaan valmistamaan lahjoja äidille tai mummolle.

Pajassa keskitytään ihaniin ja helposti valmistettaviin luonnonkosmetiikkalahjoihin. Vaihtoehtona on tehdä joko

  • kasvotuotteita: sävytettyjä ja hyväntuoksuisia huulirasvoja, puhdistavaa ja kosteuttavaa kasvovettä suomalaisista yrteistä tai elvyttävää öljyseerumia kasvoille.
  • kylpytuotteita: jalkakylpypommeja ja puhdistavaa, ihoa virkistävää yrttikuorintasuolaa.

Luonnonkosmetiikan valmistuksen alkeiskurssi

Tänä keväänä on ohjelmassa myös kurssi luonnonkosmetiikan valmistuksen aloittamisesta kiinnostuneille. Se järjestetään kahtena tiistaina: 12.6. ja 19.6. klo 17.30.-20.00.

Kurssilla perehdytään luonnonkosmetiikan raaka-aineisiin ja tarvikkeisiin, kerätään yrttejä luonnosta ja valmistetaan niistä itse kosmetiikkaa. Katso kurssin tarkempi sisältö täältä.

pop up -paja lapsille ja aikuisille luomuspajan kevättapahtumassa

Voit tulla kokeilemaan kosmetiikan valmistusta Luomuspajan kevättapahtumaan sunnuntaina 11.3. klo 11-14 välillä. Pistäydy pop up-pajassa kun sinulle sopii!

Vihreän ilon työpajat ja kurssit järjestetään Luomuspajassa, joka sijaitsee Turussa Maarian suunnalla, osoitteessa Paimalantie 38. Maaseudun rauhassa sijaitseva Luomuspaja tarjoaa mahtavat puitteet kurssille: työskentelyyn inspiroivat tilat ja luontoa yrttien keräämiseen!

Pajojen hinnat ja ilmoittautuminen löytyvät täältä. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

tilaa paja omaan tapahtumaasi

Vihreää iloa voi tilata myös omiin tapahtumiin, esimerkiksi polttareihin, synttäreille tai työpaikan virkistyspäivään. Ota yhteyttä! Esitä ajatus mitä haluatte valmistaa tai lähetän myös mielelläni pajaehdotuksia hintatarjouksineen.

 

 

Apua kasvintunnistukseen

Oletko joskus halunnut tunnistaa kasvin, mutta et ole tiennyt, miten aloittaa tunnistaminen?

Perinteisten kasvioppaiden käyttö vaatii jonkun verran etukäteisosaamista ja aikaa.

Netistä löytyy onneksi aloittelevallekin harrastajalle nopea selainpohjainen kasvien tunnistamispalvelu: Luontoportti.  Tämä mainio palvelu on täysin maksuton!

Olet saattanut törmätä netissä Luontoporttiin etsiessäsi nimeä kasville. Mutta…

…tiesitkö, että voit tunnistaa kasvin Luontoportissa helposti esimerkiksi kukan värin, kasvin korkeuden, lehden muodon tai kasvin kasvupaikan mukaan?

Katsotaan, miten se tapahtuu vaihe vaiheelta!

Vaihe 1.  Googlaa Luontoportti

vaihe 2. Valitse haluatko tunnistaa puita, pensaita vai kukkakasveja

  • Valitse sivun yläpalkista Kasvit, kuten kuvassa alla.
  • Tämän jälkeen voit valita, haluatko tunnistaa kukkakasveja vai puita ja pensaita.

3. Klikkaa: Tunnista kukkakasveja

Nyt pääset valikoimaan minkä ominaisuuden tai ominaisuuksien perusteella haluat aloittaa tunnistuksen.

4. valitse kasvia kuvaava ominaisuus tai ominaisuudet

Alla on esimerkkejä kasvien ominaisuuksista, joiden avulla tuntematonta kasvia voit alkaa määrittämään. Voit valita yhden tai useamman ominaisuuden.

  • Aika ja paikka koskee kasvin kasvupaikan maantieteellistä sijaintia; mistä maakunnasta olet löytänyt kasvin tai missä kuussa kasvi kukkii?
  • Kukka ja kukinto: voit määrittää esimerkiksi, minkä värinen ja kokoinen kukka tai kukinto on.
  • Lehdet ja lehdykät: onko lehden muoto pyöreä vai suikea? Onko lehden reuna tasainen vai sahalaitainen?
  • Muita ominaisuuksia: Onko kasvi karvainen? Entä kiipeääkö se jotain pitkin? Entä kuinka korkeaksi se kasvaa?

Jokainen yllämainituista ominaisuuksista – aika ja paikka, kukka ja kukinto, lehdet ja lehdykät sekä muita ominaisuuksia – avautuvat edelleen valittaviksi alaominaisuuksiksi. Näet lisää ominaisuuksia alla olevassa kuvassa.

Aika mukavasti on kasvien ominaisuudet ja myös ominaisuuksia symboloivat kuvat valittu Luontoporttiin tavallista kansalaista ajatellen.

Kuitenkin möyheä lehti oli minulle uusi nimitys. Piti oikein katsoa tieteen termipankista, jonka mukaan möyheä on melko paksu, pehmeä, mehevä kasvinosa, tyypillinen yleensä kuivakko- ja suolakkokasville.

Esimerkiksi maksaruohoilla, kuten kuvassa helmimaksaruoholla, on möyheät lehdet.

Luontoportissa on mahdollisuus selata ja hakea lajeja monin eri tavoin, esimerkiksi nimen, suvun tai heimon mukaan. Kuitenkin ainakin itselläni juuri tuntemattomien lajien tunnistustyökalu on ollut kaikista ahkerimmin käytössä.

Täytyy vielä mainita, että Luontoportissa kasvien kuvat ovat hyviä, ja niitä on paljon jokaisesta lajista. Niistä näkyy niin eri kasvin eri osia, kasvustoa kuin kasvupaikkaakin.

NaturEGate – mobiilisovellus ipadeille ja iphoneille

Luontoportilla on myös maksuton mobiilisovellus nimeltä NatureGate. Se on saatavilla suomeksi ruotsiksi ja englanniksi. Mobiilisovellus toimii iOS-laitteilla eli iphoneilla, ipadeilla ja ipodeilla.

Mobiilisovelluksen avulla voit tunnistaa kukkakasveja, lintuja, perhosia ja kaloja. Voit myös tallentaa lajihavaintosi ja jakaa ne sosiaalisessa mediassa.

Esimerkki tunnistamisesta luontoportilla

Katsotaan vielä, miten kasvin tunnistus konkreettisesti toimii. Alla olevan kuvasarjan ensimmäisessä kuvassa kädessäni on violettikukkainen kasvi. Määritän sen Luontoportissa näin:

  • Valitsen ensin havaintopaikaksi Varsinais-Suomen ja kukinta-ajaksi heinäkuun.
  • Kukan pääväriksi valitsen violetin.
  • Klikkaan vielä lehden kuvaa. Arvelen että tällä voisi olla lehdykät, eli lehti on jakautunut pieniksi lehdyköiksi.

Näillä määrityksillä saan tulokseksi 117 lajia – muutama sivullinen kuvia – joista on helppo valita samannäköinen kasvi – hiirenvirna.

Jos tunnistus ei heti onnistu, voi aina aloittaa tunnistuksen alusta:

Ei lainkaan hullumpi palvelu. Suosittelen kokeilemaan!