Kääryleitä nokkosesta ja mustaherukan lehdistä

Lomalla on aikaa valmistaa ruokaa pitkän kaavan mukaan. Välimeren maiden meze-lautasilta tutut viininlehtikääryleet pyöritellään suomalaisittain mustaviininmarjan lehtiin. Kääröt vaativat hiukan sormityöskentelyä, mutta palkitsevat vaivan. Täytteeksi kääryleisiin sopii – mikä muukaan kuin nokkonen, jonka parina on ohra.

Nämä herkulliset pienet kääröt maistuvat vaikkapa iltapalalla salaatin kanssa tai alkupalana juhlapöydässä.

Nokkoskääryleiden ohje on peräisin Katariina Vuoren ihanasta nokkoskeittokirjasta Nokkonen – herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista.

Nokkosista kannattaa kerätä nuoria versoja ja ottaa mukaan vain reiättömät, ehjät ja terveet lehdet. Sama koskee mustaviinimarjan lehtiä. Nokkosen siemeniä voi hyvin olla mukana ja nokkosen ohuet varretkin pehmenevät syötäviksi, toki ne voi leikata pois jos haluaa.

Jos herukan lehtiä ei ole saatavilla, voi täytteen kääriä myös voikukan tai piharatamon lehtiin.

Kääryleiden valmistus tapahtuu kolmessa osassa:

1. Valmistetaan täyte ja keitetään herukan lehdet pehmeiksi.

2. Kääryleet rullaillaan vuokaan ja kaadetaan haudutusliemi päälle. Ne saavat paistua uunissa kannen tai folion alla vajaan tunnin ja jälkilämmössä vielä puolisen tuntia.

3. Lopuksi rullat siirretään kannelliseen purkkiin levähtämään vuorokaudeksi.

Kääryleet laitetaan purkkiin jääkaappiin tekeytymään vuorokaudeksi. Voi tosin olla, että purkki on seuraavana päivänä jo tyhjä.

 

Nokkoskääryleet

vegaaninen, 12-15 kpl

Täyte:

  • 2 dl kypsäksi keitettyä ohrasuurimoa tai riisiä
  • 1/2 dl mantelilastuja
  • 2 valkosipuolinkynttä
  • 1 keskikokoinen tai 2 pientä porkkanaa
  • 1 l tuoreita nokkosia (litran mitta löyhästi täyteen)
  • 1/2 dl persiljaa
  • 4 mintun lehteä
  • ripaus garam masalaa
  • 2 tähtianista
  • 1 rkl hunajaa / sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 1 pienen sitruunan mehu (+ 1 sitruuna lasipurkkiin)

Haudutusliemi:

  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1/2 dl omenaviinietikkaa
  • 1/2 dl viinimarjanlehtien keitinvettä

Kääreet:

  • n. 2 l mustaviinimarjan lehtiä
  • n. 1 l vettä

 

1. Täytteen valmistus

  • Keitä ohrasuurimot tai riisi kypsäksi. Laita tähtianikset suurimoiden joukkoon makua antamaan.
  • Samalla voit laittaa myös mustaherukan lehdet kiehumaan toiseen kattilaan. Keitä lehtiä 15 minuuttia.
  • Hienonna nokkonen, valkosipuli, persilja ja inkivääri. Nokkosta ei tarvitse välttämättä ryöpätä tai edes huuhdella, jos siinä ei ole pölyä tai muuta likaa. Nokkosen hienontamisessa kannattaa pitää hanska ainakin siinä kädessä jolla pitelee nokkosia kiinni.  Paksuimmat varren kappaleet voi noukkia nokkossilpusta pois.
  • Raasta porkkana.
  • Kuullota kaikki täyteaineet pannulla oliiviöljyssä. Lisää lopuksi sitruunan mehu. Anna täytteen jäähtyä.
  • Valuta herukanlehdet lävikössä. Ota talteen herukanlehtien keitinvesi.

 

2. Kääryleiden rullaus ja hauduttaminen uunissa

  • Aseta 2-4 lehteä limittäin alustalle. Lehtien kannat voi leikata kokonaan pois tai jättää lyhyet pätkät lehtiin.
  • Lisää lusikallinen täytettä lehtien keskelle. Kääri lehdet sikarinmuotoisiksi pötkylöiksi.

  • Lado pötkylät vuokaan tiiviisti. Kaada haudutusliemi rullien päälle. Laita vuoan päälle kansi tai folio.
  • Paista rullia 175 asteessa 45 minuuttia. Pidä ne jälkilämmössä vielä puoli tuntia.

 

3. Kääryleet purkkiin lepäämään

  • Nostele valmiit kääryleet varovasti kannelliseen purkkiin. Väliin voit asetella sitruunan viipaleita ja kaataa loput haudutusliemet päälle.
  • Sulje kansi ja anna kääryleiden tekeytyä yön yli jääkaapissa vuorokausi.

Vihreää minestronekeittoa ja smoothieta

Villiyrttisesongin alku on yhtä huumaa. Tekisi mieli laittaa villiyrttejä vähän kaikkeen, ja niin itse asiassa teenkin.

Sunnuntain myöhäislounaaksi kokeilin Niemisen ja Sukulan Vege! -keittokirjasta vihreää minestronekeittoa. Korvasin ohjeessa mainitun babypinaatin nokkosella.

Nokkonen antaa mukavaa potkua keittoon. Sitä on aivan ihana käyttää juuri nyt kun sen voi kerätä pienenä versona. Eikä se tässä vaiheessa edes polttele paljainkaan käsin poimittaessa.

Vihreä minestronekeitto on kevyttä ruokaa, joten se sopii hyvin lämpimämpiin päiviin kun ei tee mieli syödä raskaasti. Se sopii hyvin myös keventäjän ruokavalioon.

Keitto on suhteellisen nopea valmistaa. Suurin homma on kasvisten pilkkomisessa. Siinäkin voi oikaista ja leikata palaset reippaan kokoisiksi suupaloiksi.

Vihreä minestronekeitto paranee yön yli tekeytyessään, joten sitä kannattaa tehdä useampi annos kerralla.

Vihreä minestronekeitto

  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 sipuli hienonnettuna
  • 2 varsisellerin vartta viipaleina
  • 1 kesäkurpitsa kuutioina
  • suolaa
  • pippuria
  • 1 laakerinlehti
  • 2 l kasvislientä
  • 1/2 parsakaalin kukinnot
  • 2,5 dl pientä pastaa
  • 200 g vihreitä papuja paloina (tuoreina tai pakasteena)
  • 100 g nokkosta pilkottuna
  • 75 g lehtikaalia pilkottuna
  • basilikaa
  • parmesaania

Tee keitto näin:

  1. Pilko kasvikset valmiiksi.
  2. Lämmitä öljy kattilassa.
  3. Kuullota sipuli, varsiselleri ja kesäkurpitsa.
  4. Lisää suola, pippuri ja laakerinlehti.
  5. Lisää parsakaali ja kasvisliemi.
  6. Lämmitä neste kiehuvaksi.
  7. Lisää pasta ja pavut.
  8. Keitä kunnes pasta on sopivan pehmeää.
  9. Lisää nokkonen ja lehtikaali. Anna kiehahtaa muutama kymmenen sekuntia, niin nokkosesta ryöppäytyy mahdollinen polte pois.
  10. Tarjoile keitto tuoreen basilikan ja parmesaaniraasteen kanssa.

Villiyrttismoothie

Smoothiefilosofiani on yksinkertainen. Teen smoothien niistä aineksista mitä kaapista ja pakkasesta sillä hetkellä löytyy. En juurikaan jaksa ostaa erikseen aineksia juomaa varten.

Meille juuri tilattiin Fiksuruoasta (siitä firmasta joka myy edullisesti ruokahävikkituotteita) kasa kasvimaitoja – kookosta, kauraa ja cashewmaitoa – joten nyt oli vara valita aineksia smoothieen.

Tähän erään laitoin:

  • 1 banaanin
  • 1/2 avokadon
  • vuohenputkea ja nokkosta reilun kourallisen
  • 2 rkl hamppurouhetta
  • kookosmaitoa jotta blenderi tuli täyteen

Kookosmaito toimii hyvin vuohenputken kanssa. Avokado tuo juomaan pehmeyttä ja banaani hiukan makeutta. Hamppurouheella saa smoothieen proteiinia. Täydellinen aamujuoma, joka pitää hyvin nälkää!

Jos teet sushia itse, kokeile ihmeessä villiyrttejä myös siihen!

Mies pyöritteli eilen iltapalaksi norimakirullia. Kävin hakemassa pihalta vuohenputkea kurkun kanssa täytteeksi.

 

Vuohenputkea, nokkosta ja litulaukkaa – alkukesän yrttejä – kannattaa testata sushiin vaikkapa munan, kalan, katkarapujen ja erilaisten kasvisten kanssa.

Iloista yrtteilyä!

 

 

 

Litulaukkamunakas

Eteläisessä osassa Suomea viihtyvä litulaukka (Alliaria petiolata) on alkukesästä tienvarsilla, pihoilla ja puistoissa viihtyvä villiyrtti, joka kannattaa ottaa kerättävien villiyrttien valikoimaan, jos se ei ole vielä käytössäsi.

Litulaukka on helppo tunnistaa, eikä mikään myrkyllinen kasvi muistuta sitä.

 

Litulaukka viihtyy Etelä-Suomessa vanhan ihmisasutuksen lähistössä

Litulaukka tykkää kasvaa samoilla alueilla, joilla ihminen on pitkään asunut: keskiaikaisissa kaupungeissa ja vanhojen pitäjien keskuksissa.

Litulaukka vaatii muhevamultaista ja typpipitoista maata, jollaiseksi ihmiset ja kotieläimet ovat näiden alueiden maaperän ajanmyötä muokanneet.

Litulaukka on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä kasvukautenaan se kasvattaa  munuaisen muotoisia lehtiä mataliksi ruusukkeiksi. Toisena kesänä kasvi kurottaa korkeammalle. Silloin sen lehdet ovat terävähampaisia, kuten kuvassa alla.

Litulaukasta mietoa valkosipulin ja pippurin makua ruokiin

Litulaukkaa kannattaa hyödyntää alkukesästä, koska kukinta ja lämmin sää saattaa muuttaa kasvin hieman kitkerän makuiseksi. Kasvista voi syödä sekä lehdet, kukat että juuret.

Litulaukkaa on hyödynnetty vanhastaan ruokana ja rohtona. Sitä on mahdollisesti viljeltykin. Kasvin erityisominaisuus on sen miedosti valkosipulinen ja pippurinen maku.

Englanniksi litulaukan nimi onkin garlic mustard ja tieteellinen sukunimi Alliaria viittaa laukkojen eli sipulien nimeen Allium.

Ota litulaukan lehti käteesi ja hiero sitä sormiesi välissä. Haista sitten lehteä. Huomaat kasvin valkosipulisen tuoksun!

Litulaukkaa voi käyttää esimerkiksi kanan, munan ja juuston kanssa. Se sopii myös kirpeisiin maustekastikkeisiin ja toimii hyvin esimerkiksi kermaviilin kanssa. Pastakastikkeen höysteeksi ja pestoksi sitä kannattaa kokeilla myös.

Jos kasvi tuntuu ensi maistamalta liian kitkerältä, sekoita ja tarjoile se miedompien kasvien kanssa. Villiyrttien makuun tottuu muutaman maistelukerran jälkeen, ja niihin saattaa jäädä jopa koukkuun!

Kokeile vaikka iltapalaksi munakasta, jonka maustat litulaukkahöystöllä. Voit ripotella hienonnettua litulaukkaa munakkaan päälle tai sekoittaa sen ennen paistamista munien kanssa sekaisin. Hiukan suolaa lisäksi, ja se on siinä!

Litulaukka on parhaimmillaan tuoreena. Kuivaus, höyrytys ja keittäminen hävittää sen omaperäisen maun.

Huom! Litulaukassa on paljon glukosinolaatteja ja erukahappoja, joten sitä ei kannata syödä suuria määriä ja jatkuvasti. Silloin tällöin käyttämisestä ei ole mitään haittaa.

 

Lähde: Sinikka Piippo: Villivihannekset

 

Fermentoitua mustikkaa ja marinoitua mustaherukkaa

Vihreä ilo osallistui kokkikoulu Espassa järjestettyyn Power fruits -hankkeen tiedostustilaisuuteen keskiviikkona 7.6.

Tilaisuudessa saimme tietoa marjojen viljelystä Euroopassa. Pääsimme myös kokeilemaan marjojen yhdistämistä ateriaan aika yllättävilläkin tavoilla.

Power fruits -hankkeen tavoitteena on:

  • tietoisuuden parantaminen eurooppalaisten marjojen hyvistä ominaisuuksista.
  • marjojen syönnin lisääminen ja marjan myynnin kasvu.

Näiden tavoitteiden saavuttamisessa haluaa myös Vihreä ilo olla mukana.

Power fruits näkyy ja kuuluu jatkossakin, koska hanke järjestää katutapahtumia suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa kesän aikana.

Marjojen terveysvaikutukset

Marjojen syömisestä on tunnetusti hyötyä terveyden kannalta. Marjojen terveysvaikutuksia tutkitaan tällä hetkellä paljon. Power fruits -hankkeen tiedostustilaisuudessa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoi marjojen terveyshyödyistä. Hän nosti esille yhtenä esimerkkinä mustikan, jonka syöminen:

  • alentaa sydän – ja verisuonisairauksien riskiä.
  • näyttää parantavan insuliiniherkkyyttä.

Lisäksi:

  • jotkut mustikkatuotteet lieventävät tulehdusta.
  • alustavaa hyvää näyttöä on myös muistihäiriöiden hoitamisesta mustikkavalmisteilla.
  • mustikan vaikutusta silmien terveyteen, esimerkiksi näyttöpäätteen rasittamille silmille, tutkitaan parhaillaan.

Marjasesonki on lyhyt ja ehkä siksi tuoreet marjat mielletään ikään kuin ylellisyystuotteiksi, jotka kuuluvat monen ruokavalioon vain poikkeuksena.

Vanhemmat ikäpolvet käyttävät Suomessa marjoja enemmän ja säännöllisemmin kuin nuoret. Voisi sanoa, että ruokakulttuurimme on siinä suhteessa muuttumassa huonompaan suuntaan.

Tiedotustilaisuudessa kerrotiin, että marjojen viljelykautta pyritään pidentämään, mikä mahdollistaisi tuoreiden marjojen pidemmän sesongin tulevaisuudessa.

Lisäksi korostettiin viljeltyjen marjojen sertifioinnin kehittämistä. Marjoja sertifioivia tahoja on useita ja jokaisella on tietenkin omat kriteerinsä marjojen käsittelylle, mutta yleisesti ottaen sertifioituja marjoja ostamalla varmistut ostamasi marjan laadusta.

 

fermentoitua mustikkaa ja marinoitua mustaherukkaa

Tietoiskun jälkeen pääsimme keittiön puolelle kokkaamaan. Valmistamamme menun oli suunnitellut kansainvälisesti ansioitunut keittiömestari Matti Jämsen.

Menun toteuttamisessa meitä opasti keittiömestari Matti Lempinen (kuvassa alla).

Mielestäni mielenkiintoisin osuus tilaisuudessa oli fermentoidun mustikan maistaminen.

Fermentoitu mustikka oli yhdistetty paistetun haukiwallenbergin, pähkinävoin ja paahdetun kukkakaalin kanssa.

Fermentoitu mustikka maistui suolaiselta ja hiukan happamalta. Todellakin erilaiselta kuin miltä mustikan odottaa maistuvan.

Hieno kokemus oli myöskin valkoviinietikassa, vedessä ja sokerissa marinoidut mustaherukat, jotka oli yhdistetty härkätartarin ja rakuunakastikkeen kanssa (kuvassa yllä). Ei heti arvaisi, että valkoviinietikan hapokkuus sopii mainiosti mustaherukan happaman maun kanssa yhteen.

Paistettua haukiwallenbergia, pähkinävoita, mustikkaa ja paahdettua kukkakaalia

Sain luvan julkaista tässä blogissa Matti Jämsenin kehittämät reseptit “Paistettua haukiwallenbergia, pähkinävoita, mustikkaa ja paahdettua kukkakaalia”.

Ohjeet tässä, olkaa hyvä:

Haukiwallenberg

  • 300g haukimassaa
  • 3dl kermaa
  • Mausteena suolaa, mustapippuria, tilliä
  1. Laita haukimassa kutteriin. Aja liha tasaiseksi ja lisää kerma joukkoon ohuena nauhana.
  2. Lisää suola ja loput mausteet.
  3. Pursota massaa korppujauhoihin, muotoile noin 100 grammaisia pihvejä, ja paista niihin pannulla kaunis väri.
  4. Paista pihvit 180 asteessa uunissa noin 6 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä.

Vinkki! Voit kokeilla massaa tikulla, jos tikkuun jää raakaa ”taikinaa” niin paista vielä hetki.

Pähkinävoi

  • 200g normaalisuolaista voita
  1. Kuumenna voita kattilassa, kunnes väri on pähkinäisen ruskea, vaahto pinnalta laskenut ja tuoksu paahteinen. Varo kuitenkaan polttamasta voita. Siivilöi tässä vaiheessa palanut hera pois voista.

Paistettu kukkakaali

  • 2 kukkakaalia
  • öljyä, voita, suolaa, pippuria
  1. Pese kaalit ja erottele niistä sopivan kokoisia nuppuja.
  2. Keitä nuppuja runsaassa suolalla maustetussa kiehuvassa vedessä muutama minuutti.
  3. Jäähdytä kaalit ja paista niitä pannulla kunnes ovat saaneet kauttaaltaan kauniin värin. Mausta kaalit ennen tarjoilua suolalla ja pippurilla.

Keitetyt herneet

  • 2dl herneitä
  • suolaa, sokeria, pippuria, voita
  1. Kiehauta vesi, mausta se suolalla ja sokerilla.
  2. Lisää herneet kiehuvaan veteen ja keitä niitä kaksi minuuttia.
  3. Siivilöi vesi pois ja lisää nokare voita joukkoon. Mausta herneet suolalla ja pienellä määrällä pippuria.

Fermentoitu mustikka

  • 1dl mustikkaa
  • 1/2tl suolaa
  1. Pyöritä jäiset mustikat suolassa ja laita ne ilmatiiviiseen rasiaan tai vakuumipussiin.
  2. Anna marjojen olla huoneen lämmössä tai uunin päällä 3-5 vuorokautta, kunnes marjat ovat fermentoituneet.
  3. Tarjoile marjat pähkinävoin seassa.

Power fruits -hankkeen toteuttaa Puolan hedelmänviljelijäin liitto EU:n tukemana viidessä eurooppalaisessa maassa Suomi mukaan luettuna. Voit lukea hankkeesta lisää myös suomeksi täältä.

 

Kuvat:

marjakuvat Pixabay, muut kuvat Virpi Hirvensalo

Lähteet:

Hanna partanen esitys “Marjat ja terveys” Power fruit -hankkeen tiedotustilaisuudessa 7.6.

Power fruits -hankkeen verkkosivu: www.power-fruits.eu