13 vinkkiä kuivattujen marjojen käyttöön

Marja-aika on alkamassa. Arkistojen aarteissa kerrataan vinkkejä kuivattujen marjojen käyttöön.

Miksi marjoja kannattaa kuivata?

Marjojen vitamiinit säilyvät paremmin pakastettuna kuin kuivattuna. Säilöntämenetelmien eroja tässä suhteessa on käsitelty esimerkiksi Helsingin Sanomien parin vuoden takaisessa artikkelissa.

Marjojen kuivaamisessa on kuitenkin moniakin etuja:

  • kun marjat on kuivattu, niiden säilytys on halpaa ja helppoa: pakastinta ei tarvita.
  • kuivatut marjat säilyvät vuosia käyttökelpoisina oikeissa olosuhteissa.
  • kuivattuja marjoja on helppo ja kevyt kuljettaa esimerkiksi vaellukselle, mökille tai välipalaksi treeneihin.
  • kuivatut marjat saa jauheeksi, jota voi puolestaan käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi jälkiruokien koristeeksi tai taikinoihin.

Kokeile marjojen kuivaamista, jos pakkasessa ei riitä tilaa säilyttämiseen tai jos haluat vaihtelua marjojen käyttöön.

Marjojen kuivaamiseen kannattaa käyttää kasvikuivuria. Kuivureita on myynnissä kotitalouksille sekä pieninä pöytämalleina että suurina monitasokuivureina.

Orakas ja SOPU ovat hyväksi todettuja merkkejä suurista kuivureista. Pienemmistä pöytäkuivureista minulla ei ole omaa kokemusta, mutta olen kuullut, että esimerkiksi OBH Nordican kuivuri on hintaansa nähden kohtuullisen hyvä hankinta ja Evermat on erinomainen, vaikkakin hinnakas. Kuivurissa on hyvä olla lämpötilan säädin, jotta eri tyyppisten ainesten kuivaaminen onnistuu.

Ilman kuivuriakin pärjää, etenkin jos kuivaa pieniä eriä. Tällöin marjat kuivataan uunissa. Ne asetellaan yhdeksi kerrokseksi pellille leivinpaperin päälle. Niitä voi välillä käännellä esimerkiksi puulastalla irti alustasta. Kuivauslämpötila saa olla korkeintaan +50 astetta ja uunin luukun on oltava raollaan.

Marjojen kuivaaminen on hidasta puuhaa. Siihen kannattaa varata aikaa useasta tunnista vuorokauteen ja joskus ylikin vuorokauden.

Paksukuoriset marjat kuivuvat luonnollisesti kauemmin kuin ohutkuoriset marjat. Ensin mainittujen kuivumista voi nopeuttaa kastamalla marjat kuumaan veteen, jolloin kuori halkeaa ja kuivuminen nopeutuu. Mansikat kannattaa puolittaa tai viipaloida ennen kuivaamista.

Kuivatut marjat säilyvät hyvänä useamman vuoden kuivassa, tasalämpöisessä paikassa auringonvalolta suojassa.

Jos kuivaat suurempia määriä marjoja, sieniä tai kasveja, kuivuri kannattaa ehdottomasti hankkia.

Ideoita kuivattujen marjojen käyttöön

  1. Käytä omiin yrttiteesekoituksiin makua ja väriä antamaan.
  2. Ota mukaan vaelluksille tai reppureissuille kevyenä välipalana.
  3. Nappaa marjat mukaan töihin tai harrastuksiin välipalaa monipuolistamaan. Lisää esimerkiksi jogurtteihin, viileihin, salaatteihin, raejuustoon tai rahkaan. Sekaan vielä pähkinöitä, hamppurouhetta tai leseitä, niin välipala on täydellinen.
  4. Lisää leipä-, pulla-, keksi- tai leivonnaistaikinoihin kokonaisina tai jauheena.
  5. Käytä jauheena pirtelöihin tuomaan makua, väriä ja rikastamaan ravintosisältöä.
  6. Koristele jäätelöannokset marjajauheella.
  7. Sekoita viiliin tai piimään talkkunan kanssa välipalaksi.
  8. Sekoita erilaisia kuivattuja marjoja ja kuivattuja omenalastuja monipuolisiksi ja maistuviksi välipalasekoituksiksi. Pussita valmiiksi pieniä annoksia, jotka on helppo napata mukaan myöhemmin syksyllä tai talvella.
  9. Kuorruta kuivatut marjat suklaalla. Saat karkkia terveellisempää naposteltavaa.
  10. Lasipurkissa tai suurireikäisessä sirottimessa pöydällä säilytettävää marjajauhetta on helppo ripotella puuroihin, jogurtteihin ja muun ruoan päälle.
  11. Lisää itse valmistettavaan luonnonkosmetiikkaan, esimerkiksi naamioihin, kasvovoiteisiin.
  12. Täydennä mysliannosta kuivatuilla marjoilla.
  13. Liota kuivattuja marjoja puolesta tunnista tuntiin, ja voit valmistaa marjoista esimerkiksi kiiseliä. Myös liotusveden voit käyttää ruoanlaitoon.

Nyrkkisääntönä ruoanlaittoon ja kosmetiikan valmistamiseen:

  • 1 dl kuivattua marjaa vastaa noin 5 dl tuoretta marjaa.
  • 1 rkl marjajauhetta vastaa noin 1 dl tuoretta marjaa.

Lähteet:

Arktisten aromien verkkosivut.

 

Save

Nokkosmehua ja villiyrttileipäsiä

Jos haluat juhlistaa juhannusta tai yllättää ystävät jollain erikoisemmalla juomalla, niin mikset kokeilisi nokkosmehua! Se maistuu raikkaalle ja on yllättävän helppoa valmistaa.

Tämä ohje on Katariina Vuoren kirjasta Nokkonen – herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista. Resepti on mukailtu versio Louhisaaren juomasta, joka tehdään mustaherukan lehdistä.

Nokkosmehun ohjetta voit itse tuunata korvaamalla osan nokkosesta mustaherukan lehdillä, mintulla tai sitruunamelissalla.

Raikas kesäjuoma syntyy tarjoilemalla nokkosmehua kivennäisveteen sekoitettuna ja lisäämällä lasiin viipale sitruunaa.

Nokkosmehu

  • 5 l terveitä, puhtaita nokkosia (astia täynnä niin, että nokkosia on painettu kevyesti astiaan, voi olla myös varsia mukana)
  • 4 l kiehuvaa vettä
  • 2 dl sokeria
  • 1 sitruunan mehu
  1. Kaada nokkosten päälle kiehuva vesi niin, että nokkoset peittyvät.
  2. Kaada sokeri nesteeseen ja sekoittele kunnes sokeri on liuennut.
  3. Kaada sitruunanmehu joukkoon.
  4. Laita astia yöksi peitettynä viileään paikkaan.
  5. Siivilöi nokkoset pois juomasta ja pullota mehu.
  6. Säilytä juomaa viileässä.

villiYrttileipäset

  • 2 dl vettä
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 rkl öljyä
  • 1,5 dl valitsemaasi yrttiä tai yrttejä pilkottuna
  1. Sekoita kaikki ainekset lämpimään veteen.
  2. Annostele pellille taikinaa samankokoisina osina ja taputtele osat leipäsiksi jauhoja apuna käyttäen. Voit pistellä leipäsiin lopuksi haarukalla reikiä koristeeksi.
  3. Paista leipiä 225 asteessa uunin keskitasolla n. 10 minuuttia tai kunnes ovat saaneet hiukan ruskeaa väriä.

Yrttileipäsiin sopivia villiyrttejä ovat – no nokkonen tietysti – mutta sen lisäksi esimerkiksi voikukka, poimulehti ja vuohenputki. Myös piharatamo ja apila (lehti tai kukka) ovat mukavia ja suhteellisen miedon makuisina yrttejä leivontaan.

Jos et ole käyttänyt villiyrttejä ennen paljonkaan, ja mietit mahdatko pitää niiden mausta, kokeile lisätä taikinaan ensimmäisellä kerralla pienempi määrä.

Sekä nokkosmehu että leipäset testattiin ja hyväksi todettiin Vihreän ilon ensimmäisellä villiyrttikurssilla Koroisten kahvilassa 14.6.

Valmistimme kurssilla myös siikaa voissa paistetun vuohenputken kanssa ja nokkos-kookoskeittoa. Lisäksi kokeilimme erilaisia kesäisiä salaatteja villiyrteistä ja kasviksista. Vielä löytyi maitohorsman versojakin, joita paistoimme voissa. Ne alkoivat kyllä olla vähän puisia jo tähän aikaan kesästä. Lämmin kiitos vielä kurssilaisille mukanaolosta. <3

 

Kuvat ja teksti Virpi Hirvensalo

 

 

Säilö yrtit kuivaamalla

Arkistojen aarteet -sarja jatkuu yrttien kuivaamista käsittelevällä postauksella.

Jos aiot säilöä yrttejä talvea varten, sen aika on nyt! Monien yrttien lehdet kerätään ennen kukintaa. Silloin niiden ravintoarvo on parhain.

Talveksi kannattaa säilöä esimerkiksi nokkosta, joka on yleiskuntoa vahvistava villiyrtti.

Toinen hyvä vaihtoehto on valmistaa talveksi viherjauhetta sekoittamalla jauheeseen muutamaa yrttiä. Viherjauheen voi tehdä esimerkiksi voikukasta, vuohenputkesta, nokkosesta ja piharatamosta. Mukaan voi sekoitella myös esimerkiksi persiljaa.

 

Viherjauhe sopii ripoteltavaksi vitamiinilisukkeeksi monenlaisiin ruokiin, esimerkiksi keittoihin, patoihin, puuroon tai smoothien sekaan.

Villiyrttien keräämisen periaatteet

Keruupaikan olisi hyvä olla mahdollisimman puhdas. Navetan, huussin tai kompostin vierustoilta kannattaa yrtit jättää liian typen vuoksi keräämättä, vaikka niissä usein kasvaakin hyvännäköisiä pöheikköjä.

Myöskään teiden varsilta ei kasveja kannata poimia. Vilkkaasti liikennöityyn tiehen pitää jättää etäisyyttä noin 200 metriä ja muihin teihin noin 25-50 metriä.

Marjoja, kukkia, sieniä ja ruohomaisia kasveja saa kerätä vapaasti muualta paitsi asuttujen rakennusten piha-alueilta. Sen sijaan puun kuoren, tuohen, oksien, lehtien, pihkan, mahlan tai käpyjen keruuseen tarvitset maanomistajan luvan. Lue lisää jokamiehenoikeuksista Ymparisto.fi -palvelusta.

Poimi vain terveitä, hyväkuntoisia yrttejä kuivattavaksi.

Kuivaamisen periaate

Mitä ohutlehtisempi kasvi, sitä nopeammin se kuivuu.

Kokeile onko kasvi riittävän kuiva säilöttäväksi taittamalla lehteä lehtiruodin kohdalta. Jos se napsahtaa poikki, kasvi on riittävän kuiva.

Jos kasvi jää kosteaksi, se saattaa homehtua säilytyksen aikana.

Käsittely ennen kuivausta

Jos kasveissa on roskia tai pölyä, huuhtele ne kylmällä vedellä ennen jatkokäsittelyä. Kuivaa talouspyyhkeellä, -paperilla tai salaattilingolla. Juuret ja juurakot pestään hyvin ja leikataan ohuiksi viipaleiksi, jotta ne kuivuvat nopeammin.

Jos kasvit ovat puhtaita, niitä ei välttämättä tarvitse huuhdella.

Tärkeää on, että käsittelet yrtit mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen, jotta kuivattujen yrttien laatu säilyy mahdollisimman hyvänä!

Lehdet voit riipiä irti ennen kuvaamista tai sen jälkeen. Paksut kannat kannattaa leikata pois jo ennen kuivaamista.

Kuivaustavat

Levitä puhtaan alustan päälle

Helpoin tapa kuivata ohutlehtiset yrtit, esimerkiksi vuohenputket, on levitellä ne paperilla tai pyyhkeellä peitellyn tason päälle ja jättää päiväksi tai pariksi kuivumaan. Taso voi olla esimerkiksi:

  • uunipelti
  • iso tarjotin
  • ritilä
  • leikkuulauta

Kodin lämmönlähteet kannattaa tässä ehdottomasti hyödyntää. Sijoita kasvit kuivumaan esimerkiksi lämpöpatterin läheisyyteen, pakastimen tai leivinuunin päälle.

Kasvit kannattaa asetella ohueksi kerrokseksi. Jos kasvit ovat limittäin, voit välillä pöyhiä ja käännellä niitä.

Kuivaa kasvikuivurilla

Kasvikuivuri on helpoin valinta silloin kun kasvien lehdet tai varret ovat paksuja tai kun kuivattavaa on paljon.

Kuivureita on käteviä pöytämalleja ja isompia, kuten Orakas yläpuolella olevassa kuvassa.

Kuivurissa valitaan yrteille, sienille, marjoille ja hedelmille kullekin sopiva kuivaamislämpötila. Se on 25-35 astetta, ei sen yli, koska muuten yrtit tummuvat ja menettävät ravintoarvoaan.

Kuivuria hankkiessa onkin tärkeää katsoa, että siinä on lämpötilan säädin.

Kuivaa uunissa

Kiertoilmauuni toimii parhaiten. Sopiva lämpötila on noin 40 astetta. Uunin luukku pidetään raollaan, jotta kasvit eivät pala.

Kasveja kuivataan uunissa muutamia tunteja riippuen niiden paksuudesta ja määrästä.

Kuivata kimppuina

Suurempikokoisia yrttejä voi sitoa nipuiksi roikkumaan tangosta tai narusta. Kuivaus tällä tavoin kestää noin 2-4 vuorokautta.

Kuivauspaikka

Kuivauspaikan tulisi olla auringonvalolta suojattu, pölytön ja siellä tulisi vaihtua ilma. Sopivia paikkoja ovat esimerkiksi sauna (jälkilämmössä kun kosteus on tuuletettu pois), ullakko, pannuhuone tai kuivauskaappi. Itse olen kuivannut ohutlehtisiä yrttejä keittiön sivupöydällä paikassa, johon ei aurinko osu.

Kannattaa myös tarkastaa, että kuivauspaikassa ei ole voimakkaita hajuja, jotka voivat tarttua yrtteihin. Eri tuoksuiset yrtit kuivataan toisistaan erillään ja myös säilytetään omissa purkeissa tai pusseissaan.

Yrttien säilytys

Säilytä yrtit tummissa lasipurkeissa tai läpinäkyvissä lasipurkeissa paperipusseihin pakattuna. Myös peltipurkit käyvät. Olen itse säilönyt yrttejä myös paperipussissa yhden talven yli.

Purkit kannattaa sijoittaa kuivaan paikkaan, joka on auringolta suojassa.

Jos haluat tehdä keruutuotteistasi viherjauhetta, hienonna kasvit vasta lähellä käyttöä. Näin niiden ravintoarvo säilyy paremmin.

Tehoaineet kuivatuissa yrteissä säilyvät varmuudella noin vuoden.

Villiyrttien säilöminen öljyyn tai alkoholiin, kuten myös lehtien hiostaminen ovat myös hyviä konsteja säilöä kesän satoa pulloon tai purkkiin. Käyttötarkoitukset ovat tällöin erilaisia kuin kuivatuilla tai pakastetuilla yrteillä.

Lähteet:

Sinikka Piippo: Villivihannekset

Martat.fi Kuivausmenetelmät

Restonomi Eine Pihavaaran verkkoluento Villiyrtit – villejä makuja luonnosta Snellman kesäyliopistossa.

Kuvat ja teksti Virpi Hirvensalo

Sitruunainen voikukkahillo

Kauniin keltainen sitruunalla maustettu voikukkahillo muistuttaa talvipakkasilla kesästä. Sen valmistamisen aika on nyt.

Hillon valmistamisessa on muutama oma niksinsä.

Sitruunainen Voikukkahillo

  • 200 g voikukan terälehtiä
  • 7 dl vettä
  • 300 g hillosokeria
  • 1 luomusitruuna
  • + hillon koristeeksi voikukan terälehtiä pieni kourallinen
  • puhtaita lasipurkkeja kansineen

voikukkien kerääminen

Kukat kannattaa kerätä aurinkoisella tai puolipilvisellä ilmalla. Sateisella säällä kukat ovat supussa. Kerää kukat koriin tai paperipussiin. Muovipussissa ne alkavat pian nuutua.

Hilloa varten kannattaa valita juuri auenneita kukkia, ei kukintansa loppupuolella olevia yksilöitä. Juuri avautunut kukka on sivuprofiililtaan hiukan kovera (kummassakin kuvassa oikeanpuoleinen yksilö). Kukinnan loppupuolella profiili muuttuu kuperaksi (kukat kuvissa vasemmalla).

Ota tässä vaiheessa muutama kukka erilleen ja säilytä niitä esimerkiksi paperipussissa jääkaapissa seuraavaan päivään. Näiden kukkien terälehtiä voit käyttää hillon koristeena. Tai jos pääset seuraavana päivänä keräämään muutaman kukan tähän tarkoitukseen, voit ilman muuta tehdä sen silloin.

hyönteisten karkotus kukista

Paras kokeilemani keino saada erilaiset kutsumattomat vieraat kukista on upottaa ne runsaaseen veteen noin 20 minuutiksi. Tässä ajassa ötökät ehtivät kiivetä kukkien pinnalle, josta ne joko lentävät itse muualle tai ne on helppo nyppiä pois.

Kaada vesi pois siivilän tai harson läpi ja levitä kukat isolle puhtaalle pyyhkeelle valumaan.

TERÄLEHTIEN NYPPIMINEN

Nyt alkaa hillon tekemisen työläin vaihe, nimittäin terälehtien nyppiminen.

Tarkoitus on ottaa mukaan ainoastaan keltaiset terälehdet, ei lainkaan vihreää kukkapohjaa tai uloimpia vihreitä lehtiä. Käytännössä jälkimmäisiä tulee väistämättä hiukan mukaan, ellet halua viettää koko päivää tämän puuhan parissa.

VOIKUKKAMEHU TEKEYTYMÄÄN KYLMÄÄN

  • Laita terälehdet ja viipaloitu sitruuna astiaan, ja kaada keitetty vesi päälle.
  • Peitä astia ja laita mehu tekeytymään yöksi kylmään.

purkkien desinfiointi

Hillopurkkien puhdistamisen voit tehdä joko keittämällä tai uunissa lämmittämällä. Kummatkin  tehdään siis tiskatuille purkeille.

Tapa 1. Purkkien ja kansien keittäminen.

  • Laita purkit ja kannet riittävään isoon kattilaan ja vettä sekä purkkien sisään että ulkopuolelle.
  • Keittele niitä muutama minuutti.
  • Tämän jälkeen irrota tarrat kynsilakan poistoaineella tai spriillä.
  • Laita purkit alaspäin kuivumaan hetkeksi.

Tapa 2. purkkien lämmittäminen uunissa

  • Kääri purkit sanomalehtipapereihin, jokainen purkki oman paperinsa sisään.
  • Lado purkit päällekkäin uuniin noin puoleksi tunniksi 100 asteeseen. Uunin luukku saa olla hiukan raollaan.

HILLON KEITTÄMINEN

  • Seuraavana päivänä siivilöi terälehdet ja sitruunat nesteestä erilleen. Purista nyrkin sisällä neste sekä terälehdistä että sitruunasta astiaan.
  • Kaada mehu kattilaan ja lisää hillosokeri.
  • Kuumenna neste sekoittaen samalla. Anna kiehua noin 10-15 minuuttia kevyesti poreillen.
  • Samalla kun sekoittelet nestettä silloin tällöin, voit nyppiä tuoreista voikukista terälehtiä irti. Lisää terälehdet keittämisen loppuvaiheessa mehun sekaan.
  • Kuori vaahto ja epäpuhtaudet keittämisen aikana nesteen päältä.
  • Lopuksi kaada neste puhtaisiin purkkeihin piripintaan ja sulje kannet tiiviisti.
  • Jäähdytä purkit. Jos purkin umpioituminen onnistuu, sen kansi napsahtaa ja imeytyy “kuopalle” sisäänpäin.
  • Säilytä hillo viileässä valolta suojattuna.

Hillo säilyy noin vuoden avaamattomana ja avattuna muutaman viikon jääkaapissa.

Kuvat ja teksti Virpi Hirvensalo

 

 

 

Save