Yrttisuklaapalat

Arkistojen aarre -sarjassa valmistetaan yrteillä ja hedelmillä maustettuja suklaapaloja.

Idea näihin jälkiruoaksi sopiviin herkkupaloihin on yksinkertainen. Valmistetaan yrttitäyte ja sulatetaan suklaa, joka kaadetaan muotteihin yrttitäytteen päälle.

Perussuklaasta saa tuunattua helposti jälkiruoaksi sopivia suklaasuupaloja, jotka on maustettu omilla lempiyrteillä ja hedelmillä.

Suklaana voi käyttää esimerkiksi Fazerin sinistä. Terveystietoinen valitsee tumman suklaan.

Palat valmistuvat nopeasti. Aktiivinen valmistusaika on noin 20 minuuttia ja jääkaappiaika noin tunti.

Yrttisuklaat

Suklaan täyte valmistetaan ensin. Omassa testissä oli tällä kertaa kaksi täytettä.
nokkos-chili-kookostäyte.

Täytteen valmistus

Ekaan erään kokeilin nokkosta, chiliä ja kookosta.

Nokkosesta otin vain terveet lehdet, jotka silppusin saksilla pieneksi. Ne ryöppäsin kuumassa vedessä noin puoli minuuttia ja siivilöin jatkotyöstämistä varten.

Sitten sekoitin huhmareella hienonnetun chilin ja kuivatut kookospalat nokkosen kanssa täytteeksi.

minttu-omenatäyte.Toisessa erässä oli omenaa ja minttua. Omena oli pilkottu pieniksi kuutioiksi. Mintun silppusin saksilla pieniksi palasiksi.

Suklaan sulatus

Suklaan sulatin mikrossa aina 10 sekuntia kerrallaan ja sekoittelin lusikalla välillä. Jos suklaata ei sekoita, se todennäköisesti kärähtää sulatusastiaan.

Vesihaude on mikroa turvallisempi, joskin hiukan hitaampi tapa sulattaa suklaa.

Ainekset muottiin ja jääkaappiin

Lopuksi lusikoin täytteet silikonimuotteihin ja paperisiin vuokiin. Päälle kaadoin suklaata.

Suklaat saivat jähmettyä jääkaapissa tunnin. Sitten ne olivat valmiit.

nokkossuklaat.Nokkossuklaat olivat ihan ok makuisia, ja niistä tuli nättejä. Pienet paperivuoat toimivat suklaissa hyvin.

omena-minttusuklaa.

Omena-minttusuklaat eivät olleet ehkä ihan yhtä kauniita, mutta perheraati äänesti nämä ehdottomasti paremman makuisiksi. Mehukas omena ja minttu sopivat suklaan kanssa erinomaisesti. Suosittelen kokeilemaan!

Salaattia salaattia!

Marttojen tiedoilla ja taidoilla on nyt kysyntää! Marttojen kohta satakaksikymppinen järjestö tarjoaa kotitalousneuvontaa sekä kursseja muun muassa:

  • ruoanlaittoon
  • säilömiseen
  • marjojen ja sienten hyödyntämiseen

Kursseilla riittää väkeä!

Åbloggarit saivat kutsun Lounais-Suomen Marttojen salaattikurssille. Osallistuin yhden illan kurssille tyttären kanssa. Meitä opasti Lounais-Suomen Martoista kotitalouden asiantuntija Emmi Lukkarila.

Aluksi tutustuimme Sorrin puutarhan Piken esittelemänä erilaisiin salaatteihin ja Sorrin puutarhan salaatinkasvatusmenetelmiin. Niihin kuuluu muun muassa salaattien kasvattaminen aidossa mullassa ja luonnollisen auringon alla.

Jos salaattia ei kasva omassa pihassa tai se on jo päässyt loppumaan, niin kaupan salaattilaarit kannattaa katsastaa. On makeaa friseetä vihreänä ja punaisena, sydänsalaattia, rucolaa, renoir black -salaattia, muun muassa.

Salaattilaari pursuaa kauniita värejä, ihania makuvivahteita, kirpeyttä, makeutta, rapeutta.

Heti käyttöön otettavat salaattisekoitukset toimivat kiireisinä päivinä aterian pohjana. Päälle voi lisätä vaikkapa kylmäsavulohta, kanaa, juustoja tai papuja.

Kurssilla pääsimme myös itse valmistamaan helppoja ruokaisia salaatteja. Meillä oli käytettävissä Sorrin tuotteiden lisäksi salaatteja myös Kotipellon ja Ilovuon puutarhoilta.

Emmi oli varannut aineksia muun muassa caesar-salaattiin, lohi-pastasalaattiin ja omasta mielestäni parhaimpaan linssi-kasvissalaattiin.

Jokaisessa reseptissä oli jotain pikku jujua mukana. Esimerkiksi tyttären ja minun valmistamassa lohi-pastasalaatissa pasta marinoitiin ennen salaattiin lisäämistä, mikä toi hauskan vivahteen tähän hyvään perussalaattiin.

Marttojen resepteihin pääset täältä. Katsasta myös Sorrin Puutarhan Suu salaatille! -blogi, josta löytyy iso kasa herkullisia salaatti- ja salaatinkastikereseptejä.

Martoilla on muuten joka puolella Suomea tarjolla syksyksi kiinnostavia kursseja. Lounais-Suomessa on tarjolla esimerkiksi Ässäkokki -kursseja lapsille, 28.9. raakaruokakurssi, 9.10. ruisleivän valmistuskurssi ja 8.11. ruokalahjan valmistusta.

Kannattaa käydä katsastamassa kurssitarjonta ja mennä mukaan!

 

 

 

 

 

Save

Save

Save

Yrttihaudukkeita moneen makuun

Arkistojen aarteita -sarjassa perehdytään yrttihaudukkeiden maailmaan.

Koin joku aika sitten pienen ahaa-elämyksen kun ymmärsin, että yrttiteessä – tai yrttihaudukkeessa – voi käyttää yrttien lisäksi hyvin monenlaisia ainesosia tuomaan makua.

 

Erilaisia haudukeaineksia

Voit valmistaa haudukkeita esimerkiksi:

  • villiyrttien lehdistä, esim. ahomansikka, maitohorsma, mesimarja, mustaherukka, pihlaja, vadelma, koivu, mustikka, ruusu.
  • villiyrttien kukista, apilat, kanerva, maitohorsma, voikukka
  • puutarhan yrteistä, esim. minttu, timjami, basilika, salvia, sitruunamelissa
  • marjoista, esim. kuivattu mustikka, pihlajanmarja tai karpalo
  • hedelmän ja niiden kuorten palasista, esim. aprikoosi, appelsiinin tai sitruunan kuori, kuivatut omenan palaset, paahdettu kookos
  • pähkinöistä, esim. paahdettu pecanpähkinä
  • chilistä

Näitä aineksia voit sekoitella keskenään tai miksata mustaan, vihreään taikka pakuriteehen haluamassasi suhteessa.

Kokeile yhdistää mietoja ja voimakkaampia makuja keskenään. Esimerkiksi vadelman tai mansikan lehtiä minttuun, mustaherukkaan tai appelsiiniin.

Hedelmänkuoria kuivatessa kannattaa satsata luomuhedelmiin.

Pähkinät haudukkeissa ovat hauska idea. Smart Nutrition -blogin ohjeessa oli yhdistetty paahdettua pecanpähkinää ja kuivattua mustikkaa mustan teen kanssa.

Haudukeainesten säilöminen

Haudukeaineksia voit säilöä talvea varten kuivaamalla. Lue vinkit siihen täältä.

Myös fermentoiminen eli hiostaminen on hyvä tapa säilöä teeaineksia. Tällä tavoin saat monia kitkeriä makuja kasvien lehdistä pyöristettyä miellyttäviksi aromeiksi. Hiostamisesta on ohjeet esimerkiksi kotikokki-sivuilla.

Kuivatut haudukeainekset säilytetään esimerkiksi lasi- tai peltipurkissa tai sellofaanipussissa. Myös paperipussissa ainekset säilyvät vuoden verran. Säilytyspaikan tulisi olla kuiva ja auringonvalolta suojattu.

Yrttiteen valmistaminen

Valmista yrttiteet tuoreista tai kuivatuista aineksista hauduttamalla. Juomaa voi nauttia kuumana ja kylmänä.

Hellejuomaksi sopii yrttipohjainen hauduke, joka viilennetään jääkaapissa ja maustetaan sitruunalla. Lisää halutessasi sekaan myös vichyä tai spriteä.

 

Vanha kiinalainen ohje teen valmistamiseen

  • Käytä tuoreita yrttejä kourallinen tai kuivaa yrttiä ruokalusikallinen kuppia kohti.
  • Lämmitä vesi 80-asteiseksi, mutta älä anna kiehua.
  • Laita yrtit teekannun pohjalle ja kaada vesi niiden päälle.
  • Anna hautua kannen alla noin 15 minuuttia.

Käytä hauduttamiseen posliini-, teräs tai lasikannua, mutta ei alumiiniastiaa.

Lähde: Moisio, S. (toim.): Luononyrttiopas (2016).

 

 

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Säilö yrtit kuivaamalla

Arkistojen aarteet -sarja jatkuu yrttien kuivaamista käsittelevällä postauksella.

Jos aiot säilöä yrttejä talvea varten, sen aika on nyt! Monien yrttien lehdet kerätään ennen kukintaa. Silloin niiden ravintoarvo on parhain.

Talveksi kannattaa säilöä esimerkiksi nokkosta, joka on yleiskuntoa vahvistava villiyrtti.

Toinen hyvä vaihtoehto on valmistaa talveksi viherjauhetta sekoittamalla jauheeseen muutamaa yrttiä. Viherjauheen voi tehdä esimerkiksi voikukasta, vuohenputkesta, nokkosesta ja piharatamosta. Mukaan voi sekoitella myös esimerkiksi persiljaa.

 

Viherjauhe sopii ripoteltavaksi vitamiinilisukkeeksi monenlaisiin ruokiin, esimerkiksi keittoihin, patoihin, puuroon tai smoothien sekaan.

Villiyrttien keräämisen periaatteet

Keruupaikan olisi hyvä olla mahdollisimman puhdas. Navetan, huussin tai kompostin vierustoilta kannattaa yrtit jättää liian typen vuoksi keräämättä, vaikka niissä usein kasvaakin hyvännäköisiä pöheikköjä.

Myöskään teiden varsilta ei kasveja kannata poimia. Vilkkaasti liikennöityyn tiehen pitää jättää etäisyyttä noin 200 metriä ja muihin teihin noin 25-50 metriä.

Marjoja, kukkia, sieniä ja ruohomaisia kasveja saa kerätä vapaasti muualta paitsi asuttujen rakennusten piha-alueilta. Sen sijaan puun kuoren, tuohen, oksien, lehtien, pihkan, mahlan tai käpyjen keruuseen tarvitset maanomistajan luvan. Lue lisää jokamiehenoikeuksista Ymparisto.fi -palvelusta.

Poimi vain terveitä, hyväkuntoisia yrttejä kuivattavaksi.

Kuivaamisen periaate

Mitä ohutlehtisempi kasvi, sitä nopeammin se kuivuu.

Kokeile onko kasvi riittävän kuiva säilöttäväksi taittamalla lehteä lehtiruodin kohdalta. Jos se napsahtaa poikki, kasvi on riittävän kuiva.

Jos kasvi jää kosteaksi, se saattaa homehtua säilytyksen aikana.

Käsittely ennen kuivausta

Jos kasveissa on roskia tai pölyä, huuhtele ne kylmällä vedellä ennen jatkokäsittelyä. Kuivaa talouspyyhkeellä, -paperilla tai salaattilingolla. Juuret ja juurakot pestään hyvin ja leikataan ohuiksi viipaleiksi, jotta ne kuivuvat nopeammin.

Jos kasvit ovat puhtaita, niitä ei välttämättä tarvitse huuhdella.

Tärkeää on, että käsittelet yrtit mahdollisimman nopeasti keräämisen jälkeen, jotta kuivattujen yrttien laatu säilyy mahdollisimman hyvänä!

Lehdet voit riipiä irti ennen kuvaamista tai sen jälkeen. Paksut kannat kannattaa leikata pois jo ennen kuivaamista.

Kuivaustavat

Levitä puhtaan alustan päälle

Helpoin tapa kuivata ohutlehtiset yrtit, esimerkiksi vuohenputket, on levitellä ne paperilla tai pyyhkeellä peitellyn tason päälle ja jättää päiväksi tai pariksi kuivumaan. Taso voi olla esimerkiksi:

  • uunipelti
  • iso tarjotin
  • ritilä
  • leikkuulauta

Kodin lämmönlähteet kannattaa tässä ehdottomasti hyödyntää. Sijoita kasvit kuivumaan esimerkiksi lämpöpatterin läheisyyteen, pakastimen tai leivinuunin päälle.

Kasvit kannattaa asetella ohueksi kerrokseksi. Jos kasvit ovat limittäin, voit välillä pöyhiä ja käännellä niitä.

Kuivaa kasvikuivurilla

Kasvikuivuri on helpoin valinta silloin kun kasvien lehdet tai varret ovat paksuja tai kun kuivattavaa on paljon.

Kuivureita on käteviä pöytämalleja ja isompia, kuten Orakas yläpuolella olevassa kuvassa.

Kuivurissa valitaan yrteille, sienille, marjoille ja hedelmille kullekin sopiva kuivaamislämpötila. Se on 25-35 astetta, ei sen yli, koska muuten yrtit tummuvat ja menettävät ravintoarvoaan.

Kuivuria hankkiessa onkin tärkeää katsoa, että siinä on lämpötilan säädin.

Kuivaa uunissa

Kiertoilmauuni toimii parhaiten. Sopiva lämpötila on noin 40 astetta. Uunin luukku pidetään raollaan, jotta kasvit eivät pala.

Kasveja kuivataan uunissa muutamia tunteja riippuen niiden paksuudesta ja määrästä.

Kuivata kimppuina

Suurempikokoisia yrttejä voi sitoa nipuiksi roikkumaan tangosta tai narusta. Kuivaus tällä tavoin kestää noin 2-4 vuorokautta.

Kuivauspaikka

Kuivauspaikan tulisi olla auringonvalolta suojattu, pölytön ja siellä tulisi vaihtua ilma. Sopivia paikkoja ovat esimerkiksi sauna (jälkilämmössä kun kosteus on tuuletettu pois), ullakko, pannuhuone tai kuivauskaappi. Itse olen kuivannut ohutlehtisiä yrttejä keittiön sivupöydällä paikassa, johon ei aurinko osu.

Kannattaa myös tarkastaa, että kuivauspaikassa ei ole voimakkaita hajuja, jotka voivat tarttua yrtteihin. Eri tuoksuiset yrtit kuivataan toisistaan erillään ja myös säilytetään omissa purkeissa tai pusseissaan.

Yrttien säilytys

Säilytä yrtit tummissa lasipurkeissa tai läpinäkyvissä lasipurkeissa paperipusseihin pakattuna. Myös peltipurkit käyvät. Olen itse säilönyt yrttejä myös paperipussissa yhden talven yli.

Purkit kannattaa sijoittaa kuivaan paikkaan, joka on auringolta suojassa.

Jos haluat tehdä keruutuotteistasi viherjauhetta, hienonna kasvit vasta lähellä käyttöä. Näin niiden ravintoarvo säilyy paremmin.

Tehoaineet kuivatuissa yrteissä säilyvät varmuudella noin vuoden.

Villiyrttien säilöminen öljyyn tai alkoholiin, kuten myös lehtien hiostaminen ovat myös hyviä konsteja säilöä kesän satoa pulloon tai purkkiin. Käyttötarkoitukset ovat tällöin erilaisia kuin kuivatuilla tai pakastetuilla yrteillä.

Lähteet:

Sinikka Piippo: Villivihannekset

Martat.fi Kuivausmenetelmät

Restonomi Eine Pihavaaran verkkoluento Villiyrtit – villejä makuja luonnosta Snellman kesäyliopistossa.

Kuvat ja teksti Virpi Hirvensalo