Tallbergin villiyrttimenua maistelemassa

Perinteikäs turkulainen ravintola Pinella Aurajoen rannassa avasi kesäkautensa perjantaina 25.5. tarjoamalla  villiyrttispesialisti ja keittiömestari Sami Tallbergin hortaherkkuja. Tallberg on tänä kesänä vieraileva keittiömestari Pinellassa. Ravintolassa on nautittavissa nyt villiyrttipainotteinen menu. Täydet pisteet villiyrttien käytöstä Pinellalle!

Vihreä ilo sai kutsun avajaisiin muiden åbloggareiden mukana. Lähdettiin äidin kanssa perjantaipäivän päätteeksi kuulemaan, mitä Tallberg kertoilee villiyrttien käytöstä ruoanlaitossa.

Tallbergin villiyrttiohjeisiin tutustuin ensimmäisen kerran ostettuani joku vuosi sitten herran Villiyrttikeittokirjan. Reseptit siinä kirjassa ovat houkuttelevia, mutta varsin lihapainotteisia, joten kirjan käyttö on minulla jäänyt lähinnä katseluasteelle.

Omaan repertuaariin olen Villiyrttikeittokirjasta ottanut mansikoiden marinoimisen pihasauniolla maustetulla sitruunamehulla. Jälkkäri tarjoillaan kermavaahdon kanssa. Toimii loistavasti!

Pinellan tilaisuudessa keittiömestari kertoili, kuinka tutustui villiyrtteihin ja löysi aivan uuden maailman niiden kautta. Oli kiva kuulla vinkkejä monenlaisista villiyrteistä, kuten villifenkolista tai Turun saaristossa runsaana kasvavasta merikaalista.

Villiyrttien saatavuus voi olla ongelma ravintolalle. Tallberg kertoi kokoavansa paikallista kerääjärengasta, jossa ovat muun muassa Martat mukana.

Hypistelyä ja maistelua varten meille oli tuotu muutama yrtti: maahumalaa, lehmuksen lehtiä, männyn vuosikasvuja, vaahteran lehtiä, lehtikuusen kerkkiä ja vuohenputkea.

Tilaisuuden tarjoilut olivat ihania. Grillattu kesäkurpitsa sai kirpakan säväyksen ketunleivistä.

Liharuoat saivat makua lehtikuusen kerkistä ja maahumalasta. Pinaattisalaatissa oli syreenin kukkia! Äidin mukaan kukat maistuvat juuri siltä miltä tuoksuvatkin.

Parasta kaikista oli mesiangervo-vaniljapannacotta, jonka päällä oli mustikkaa ja koristeena ripaus siitepölyä.

En ole itse maustanut mesiangervoilla juomia tai jälkiruokia, mutta olen kuullut kovasti kehuja siitä. Tänä kesänä täytyy kokeilla mesiangervoa ruoan maustamiseen. Tähän asti se on toiminut minulla rohtona ja kosmetiikan raaka-aineena.

Jos kiinnostuit Tallbergin ruokafilosofiasta, käy katsastamassa keittiömestarin omat sivut.

Villiyrttipesto

Villiyrttipesto on lukuisten yrttiharrastajien suosikkilisuke moneen ruokaan. Eikä ihme, se on helppo ja nopea valmistaa.

Villiyrttipesto maistuu esimerkiksi pasta- tai salaatinkastikkeena, uunikalan kanssa, paistettua tai keitettyä kananmunaa maustamaan tai kanafileiden kanssa. Kokeile myös tuoreen sämpylän tai paahdetun leivän päällä.

Tämä ohje on ollut jaossa aikoinaan Yrtteilyjä-blogin puolella ja olen tainnut jakaa sen Vihreän ilon Facebookissakin. Koska se on luetuimpien yrttijuttujen listalla, laitetaan ohje jakoon uudestaan.

Kokeile peston valmistamiseen esimerkiksi nokkosta, vuohenputkea tai litulaukkaa. Puutarhan yrteitä basilikan lisäksi myös persiljaa kannattaa testata peston ainesosana.

Villiyrttipesto

  • 1 kourallinen villiyrttejä tuoreena
  • 1 (tai niin monta kuin sielu sietää) valkosipulinkynttä
  • 50 g raastettua parmesania
  • 1 dl öljyä (esimerkiksi oliiviöljy)
  • 30 g pinjansiemeniä tai auringonkukansiemeniä
  •   (suolaa ja pippuria)

Tee näin:

  1. Paahda siemenet pannulla ilman öljyä kunnes ne ovat saaneet väriä.
  2. Laita kaikki muut ainekset paitsi öljy blenderiin tai tehosekoittimeen.
  3. Sekoita tahnaksi lisäillen öljyä hitaasti joukkoon.
  4. Mausta pesto makusi mukaan pippurilla ja suolalla.

 

 

Vihreää minestronekeittoa ja smoothieta

Villiyrttisesongin alku on yhtä huumaa. Tekisi mieli laittaa villiyrttejä vähän kaikkeen, ja niin itse asiassa teenkin.

Sunnuntain myöhäislounaaksi kokeilin Niemisen ja Sukulan Vege! -keittokirjasta vihreää minestronekeittoa. Korvasin ohjeessa mainitun babypinaatin nokkosella.

Nokkonen antaa mukavaa potkua keittoon. Sitä on aivan ihana käyttää juuri nyt kun sen voi kerätä pienenä versona. Eikä se tässä vaiheessa edes polttele paljainkaan käsin poimittaessa.

Vihreä minestronekeitto on kevyttä ruokaa, joten se sopii hyvin lämpimämpiin päiviin kun ei tee mieli syödä raskaasti. Se sopii hyvin myös keventäjän ruokavalioon.

Keitto on suhteellisen nopea valmistaa. Suurin homma on kasvisten pilkkomisessa. Siinäkin voi oikaista ja leikata palaset reippaan kokoisiksi suupaloiksi.

Vihreä minestronekeitto paranee yön yli tekeytyessään, joten sitä kannattaa tehdä useampi annos kerralla.

Vihreä minestronekeitto

  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 sipuli hienonnettuna
  • 2 varsisellerin vartta viipaleina
  • 1 kesäkurpitsa kuutioina
  • suolaa
  • pippuria
  • 1 laakerinlehti
  • 2 l kasvislientä
  • 1/2 parsakaalin kukinnot
  • 2,5 dl pientä pastaa
  • 200 g vihreitä papuja paloina (tuoreina tai pakasteena)
  • 100 g nokkosta pilkottuna
  • 75 g lehtikaalia pilkottuna
  • basilikaa
  • parmesaania

Tee keitto näin:

  1. Pilko kasvikset valmiiksi.
  2. Lämmitä öljy kattilassa.
  3. Kuullota sipuli, varsiselleri ja kesäkurpitsa.
  4. Lisää suola, pippuri ja laakerinlehti.
  5. Lisää parsakaali ja kasvisliemi.
  6. Lämmitä neste kiehuvaksi.
  7. Lisää pasta ja pavut.
  8. Keitä kunnes pasta on sopivan pehmeää.
  9. Lisää nokkonen ja lehtikaali. Anna kiehahtaa muutama kymmenen sekuntia, niin nokkosesta ryöppäytyy mahdollinen polte pois.
  10. Tarjoile keitto tuoreen basilikan ja parmesaaniraasteen kanssa.

Villiyrttismoothie

Smoothiefilosofiani on yksinkertainen. Teen smoothien niistä aineksista mitä kaapista ja pakkasesta sillä hetkellä löytyy. En juurikaan jaksa ostaa erikseen aineksia juomaa varten.

Meille juuri tilattiin Fiksuruoasta (siitä firmasta joka myy edullisesti ruokahävikkituotteita) kasa kasvimaitoja – kookosta, kauraa ja cashewmaitoa – joten nyt oli vara valita aineksia smoothieen.

Tähän erään laitoin:

  • 1 banaanin
  • 1/2 avokadon
  • vuohenputkea ja nokkosta reilun kourallisen
  • 2 rkl hamppurouhetta
  • kookosmaitoa jotta blenderi tuli täyteen

Kookosmaito toimii hyvin vuohenputken kanssa. Avokado tuo juomaan pehmeyttä ja banaani hiukan makeutta. Hamppurouheella saa smoothieen proteiinia. Täydellinen aamujuoma, joka pitää hyvin nälkää!

Jos teet sushia itse, kokeile ihmeessä villiyrttejä myös siihen!

Mies pyöritteli eilen iltapalaksi norimakirullia. Kävin hakemassa pihalta vuohenputkea kurkun kanssa täytteeksi.

 

Vuohenputkea, nokkosta ja litulaukkaa – alkukesän yrttejä – kannattaa testata sushiin vaikkapa munan, kalan, katkarapujen ja erilaisten kasvisten kanssa.

Iloista yrtteilyä!

 

 

 

Litulaukkamunakas

Eteläisessä osassa Suomea viihtyvä litulaukka (Alliaria petiolata) on alkukesästä tienvarsilla, pihoilla ja puistoissa viihtyvä villiyrtti, joka kannattaa ottaa kerättävien villiyrttien valikoimaan, jos se ei ole vielä käytössäsi.

Litulaukka on helppo tunnistaa, eikä mikään myrkyllinen kasvi muistuta sitä.

 

Litulaukka viihtyy Etelä-Suomessa vanhan ihmisasutuksen lähistössä

Litulaukka tykkää kasvaa samoilla alueilla, joilla ihminen on pitkään asunut: keskiaikaisissa kaupungeissa ja vanhojen pitäjien keskuksissa.

Litulaukka vaatii muhevamultaista ja typpipitoista maata, jollaiseksi ihmiset ja kotieläimet ovat näiden alueiden maaperän ajanmyötä muokanneet.

Litulaukka on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä kasvukautenaan se kasvattaa  munuaisen muotoisia lehtiä mataliksi ruusukkeiksi. Toisena kesänä kasvi kurottaa korkeammalle. Silloin sen lehdet ovat terävähampaisia, kuten kuvassa alla.

Litulaukasta mietoa valkosipulin ja pippurin makua ruokiin

Litulaukkaa kannattaa hyödyntää alkukesästä, koska kukinta ja lämmin sää saattaa muuttaa kasvin hieman kitkerän makuiseksi. Kasvista voi syödä sekä lehdet, kukat että juuret.

Litulaukkaa on hyödynnetty vanhastaan ruokana ja rohtona. Sitä on mahdollisesti viljeltykin. Kasvin erityisominaisuus on sen miedosti valkosipulinen ja pippurinen maku.

Englanniksi litulaukan nimi onkin garlic mustard ja tieteellinen sukunimi Alliaria viittaa laukkojen eli sipulien nimeen Allium.

Ota litulaukan lehti käteesi ja hiero sitä sormiesi välissä. Haista sitten lehteä. Huomaat kasvin valkosipulisen tuoksun!

Litulaukkaa voi käyttää esimerkiksi kanan, munan ja juuston kanssa. Se sopii myös kirpeisiin maustekastikkeisiin ja toimii hyvin esimerkiksi kermaviilin kanssa. Pastakastikkeen höysteeksi ja pestoksi sitä kannattaa kokeilla myös.

Jos kasvi tuntuu ensi maistamalta liian kitkerältä, sekoita ja tarjoile se miedompien kasvien kanssa. Villiyrttien makuun tottuu muutaman maistelukerran jälkeen, ja niihin saattaa jäädä jopa koukkuun!

Kokeile vaikka iltapalaksi munakasta, jonka maustat litulaukkahöystöllä. Voit ripotella hienonnettua litulaukkaa munakkaan päälle tai sekoittaa sen ennen paistamista munien kanssa sekaisin. Hiukan suolaa lisäksi, ja se on siinä!

Litulaukka on parhaimmillaan tuoreena. Kuivaus, höyrytys ja keittäminen hävittää sen omaperäisen maun.

Huom! Litulaukassa on paljon glukosinolaatteja ja erukahappoja, joten sitä ei kannata syödä suuria määriä ja jatkuvasti. Silloin tällöin käyttämisestä ei ole mitään haittaa.

 

Lähde: Sinikka Piippo: Villivihannekset

 

Kevään ensimmäiset villiyrtit

Viime vuoden huhtikuussa 9. päivä olin kirjoittanut Yrtteilyjä-blogiin kevään edistymisestä. Siihen aikaan maasta ponnisteli Turun seudulla jo voikukka, siankärsämö, vuohenputki ja nokkonen; kevään ensimmäiset hyödynnettävät villiyrtit.

Saa nähdä ehditäänkö tänä keväänä samaan kasvuaikatauluun.

Nokkonen (Urtica dioica)

Superyrtti nokkosta löytää kasvamasta sieltä sun täältä: pihoilta, puutarhoista, rakennusten seinustoilta, laitumilta, joutomailta, hakkuaukeilta ja puronvarsi- sekä rantalehdoista.

Nokkosreseptejä löytyy googlaamalla jo mukavasti netistä.

Nokkosesta on kirjoitettu oma keittokirjakin: Katariina Vuoren Nokkonen – herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista. Suosittelen lämpimästi! Siitä löytyy toimivia reseptejä niin arkiruoanlaittoon, välipaloiksi kuin herkkuhetkiin.

Yleisesti ottaen mitä tahansa pinaattiruokaohjetta voi hyvin soveltaa vaihtamalla pinaatin nokkoseen.

Huom! Nokkonen saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta kärsivien ei pidä sitä käyttää. Sokeritauti- ja verenpainelääkitys saattaa sekoittua nokkosen liikakäytön seurauksena. Nokkonen saattaa myös lisätä keskushermostoa rauhoittavien lääkeiden vaikutusta.

Siankärsämö (Achillea millefolium)